OHIKULKUKEKSIT! No tämäkin mysteeri kyllä kohta selviää … Vanhoja muistellen kävi näin. Olin varannut viinerit vieraille. Niitä pöytään laittaessani koin elämäni yllätyksen. Pieni tyttäreni rakasti viinerin keltaista vaniljakreemiä ja hilloa. Hän oli siististi leikannut kaikista pullista keskustan ja herkutellut hiljaa omissa oloissaan. Meille jäi viineririnkelit ja makeat naurut!

Makean nälkä voi tehdä tepposet kenelle tahansa. Paikallisessa citymarketissa oli penkki jalkojen lepuuttamista varten. Siihen oli eläkeläisten kiva kokoontua rupattelemaan. Koska siinä hyllyvälissä oli keksiseinä, oli makea hetki vain käden ojentamisen päässä. Keksejä kului niin paljon, että kauppias poisti penkin. Enää ei hemmotella jalkoja eikä makean mielitekoa.

Toinen yllätys tuli tässä pari päivää sitten. Olin ostanut keksipaketin paikallisesta s-marketista. Ryhdyin purkamaan pakettia tarjoilupurkkiin. Paketti olikin valmiiksi auki. Siitä oli syöty ainakin kolme keksikiekkoa. Paketin pää oli taidokkaasti muotoiltu takaisin avaamattomaan malliin. Konstit ovat monet, kun keksinhimo iskee!

Myös kotona on rajoitettava laillisesti henkittujen keksien menekkiä. Ansaitsen innovaatiopalkinnon vartiointitehtävän kekseliäästä suorittamisesta. Hankin keksipurkkien eteen lähestymissilmällä varustetun linnun. Aina, kun joku hiipii purkille – laulaa lintu pitkään ja hartaasti. Kiinni jäit!

Ohikulkukekksejä on siis moneen makuun. Ja niin kuin lukemattomat luvattomat herkkuretket, keräävät keksit salaisen syöpön syndroomaa. Lintu on nyt laulanut jonkin aikaa ja Heikki on pudottanut painoa kymmenisen kiloa pelkästään keksinsyömistä vähentämällä. Isomummo on vieläkin mahdottomampi tapaus. Laitan diabeetesyhdistykselle vinkin vahtilinnun laittamiseksi suositeltavien apuvälineiden joukkoon. Mikäs sen mukavampaa kuin että pikkulinnut laulavat!

Jos ei Dominoa syö halkaisemalla sitä ja sitten ihan ensimmäiseksi keskustaa – on kyllä erikoinen ihminen. Kahvikulttuurin rinnalla kulkee keksikulttuuri. Britit puhuvat lyhyestä leivästä, josta hienoimmat ostetaan peltipurkissa. Tavallisia murokeksejä ne kuitenkin ovat. Eiköhän julisteta kansallinen keksi keksi kilpailu – että saadaan syksyyn makoisaa vaihtelua ja elämään energiapitoista sokerisisältöä.

Jaa tämä sivu