24.02.2023
Tämän päivän ratkaisemattomien ongelmien edessä kannattaa aina kääntää katse historiaan ja tutkia, mitä se voi meille opettaa. Uuslukutaidottomuus saa isot otsikot ja opettajat hikoilemaan. Kuulkaa siis vanhan viisun opetusta! Kukko kiekuu Punaheltan toinen säkeistö on arvokas ratkaisu tähän ongelmaan. Aapiskukko, viisas kukko, lukemahan lapset sai, namusetkin antoi heille, siksi lienee paras kai! Olen itsekin ollut Aapiskukon lukukaveri. Kun sovittu tekstimäärä oli luettu läpi, muni kukko vastoi luontaista käyttäytymistään aina namusen tai lantin niiden ostamista varten. Oli hyvä diili! Nyt vielä vanhenevilla päivinänikin aukaisen kirjan ja odotan helpotusta taloustilanteeseen Aapiskukolta. Mutta lantit kuuluvat lapsuuteen. Ja riittäähän toki lukunautinto palkitsemaan tiedon ja viihteen etsimisen vaivan!
Juurilleen on palattava brittienkin! Brittiministeri on kehoittanut kansalaisia syömään nauriita! Saarella on huutava pula kasviksista energiakriisin ja huonon satokauden takia. Nauriissa vara parempi. Suomalaiset selvisivät sodasta jäätyneiden lanttujen avulla. Rautatievaunusta niitä sai hakea rahatta ja ilman säännöstelyä. Eivät uskaltaneet vihreätkään puhua metaanipäästöistä, kun itsekin joutuivat turvautumaan siihen, mitä oli saatavilla. Leikki sikseen! Briteiltä puuttuvat nyt kananmunat ja kasvikset. Kirjoitukseni kärjen on tarkoitus alleviivata sitä tosiasiaa, että koko maailman ruokahuolto on vauhdilla menossa kohti puutetta ja kurjuutta. Huono satokausi karjassa tai kasviksissa voi saattaa meidät ennalta-arvaamattomiin vaikeuksiin. Eikä vielä olla edes kurjuudessa. Se on vasta kypsymässä ja tulossa. Voi tulla aika, että ihmiset heittävät kultansa ja kalleutensa katuojaan saadakseen palasen leipää. Ainut pelastus tästä on Taivaan tili, joka ei petä koskaan. Tulemme näkemään ruokaihmeitä – ja itse asiassa elän jo itsekin niissä. Jumala järjestää yllätyksiä, enentää, lähettää, lisää … Siksi siunaan ruokani ja kiitän Häntä jokaisesta ateriasta ja kehoitan teitäkin tekemään niin. Sanan lupauksiin kuuluu myös ruuan haittojen häviäminen. Opettaahan Raamattu meitä, että jos he syövät tai juovat jotakin myrkyllistä, se ei vaikuta heihin. Eipä arvattu aikanaan, että tänä päivänä tämä lupaus on kultaakin kalliimpi kaiken saasteen ja saastuvan keskellä. Tätä kirjoittaessani isomummo kuunteli uutisia maanjäristysalueelta. Pieni tyttö oli pelastettu pitkän hautautunneena olemisen jälkeen. Tyttö kertoi: kun tuli nälkä, huusin ruokaa. Sinne tuli joku valkopukuinen ja antoi minulle syötävää. Kohta huusin – juomaa. Taas se valkopukuinen tuli ja antoi minun juoda. Kun pelotti, huusin ruokaa tai juomaa, että se valkopukuinen olisi ollut kanssani pitempään. Mitäs sanotte? Mitäs huudatte?
Elämme aikaa, jolloin nuorenkin on syytä käsittää, että lukutaito voi joskus pelastaa hengen. Vieraiden kielien opettajat saavat saman potkun – onhan elämämme kansainvälistynyt niin, että maailmanmatkaajan on osattava lukea tokiolaisen hotellin opasteesta miten toimitaan, jos jytinä yllättäen alkaa. Eikä teksti taatusti ole suomeksi!
Hiljaiset hiipivät enteet ja eleet ovat lukutaidon lisäksi merkityksellisiä. On osattava lukea myös maailmaa. Siis miksi ihmeessä meitä koulitaan syömään jauhomatoja ja ötököitä? Jostakin se johtuu ja johonkin se johtaa! Suklaalla kuorrutettu skorpioni voi olla eliittiantia, mutta meille tavallisille saavat kärpäset kelvata. Rivien välistä lukeminen on taitojen taito. Kun autamme Ukrainaa, huomio herpaantuu siinä tosiasiassa, että koko maailma varustautuu sotaan. Tarvitsemme kaikki pelon hallintalaitteen. Ja sekin löytyy kaksi tuhatta vuotta vanhasta viisaudesta. Kirjastoon siis, ellei Raamattua enää löydy omasta kirjahyllystä. Voi sentään – johan se on tietysti Googlattu ja luettu äänikirjaksikin! No, mutta siskokin soitti. Oli menossa rollaattori tanassa Ukraina-mielenosoitukseen. Siihen minä, että jos kovasti ahtaaksi änkeytyy rollaattorin kanssa osoittaa, niin huuda vaan kuuluvasti: uraaaa ja tie taatusti avautuu!