tuija.suistomaa@live.fi
Uusin teksti ensimmäisenä tervetuloa-jälkeen!
568
06.11.2024
KULLATUT KEHYKSET – 14
Koti oli aina avoin kaikille kavereille, siten siis myös seurustelukumppaneille! Kodin motto oli, että on parempi silmän alla kuin miten sattuu peiton alla. Ja tässäkin kohtaa isosiskoa on kiittäminen, että hän edellä eli perheen seurustelusuhteiden toimintatavat. Etu se on sekin, mitä itse ei tarvitse ponnistella! Kuvasta näette kaksi seurustelevaa paria, vanhempi ja nuorempi. Olemme tietysti saaressa tällä kertaa Artturin kanssa, koska äiti oli syystä tai toisesta estynyt. Palvelu ei pelannut ihan niin hyvin: lettujen paistaminen jäi meille tytöille.
Antakaa nuorten tulla kotiin tutustumaan toisiinsa. Ovet ja jääkaappi auki. Tämä kasvuvaihe on muhkeinta multaa hyvien asioiden opettamiselle, ei sormi pystyssä, vaan esimerkin avulla. Tämä toimi molempien perheiden suhteen. Minut toivotettiin tervetulleeksi Heikin kotiin – varauksetta.
Seurusteluaika tuo haasteita vanhemmille. On leimuava rakkaus, suhteiden takkujen itkut ja taas kaikki alusta uuden yrityksen kanssa. Vanhemmat elävät myös huolta sukupuolisen käyttäytymisen suhteen. Sukupuolikasvatusta ei voi eikä saa jättää kondomin varaan. Läheisyys on tavattomasti paljon enemmän kuin seksi. Tänä päivänä koulu ei kakistele näidenkään asioiden opettamisen suhteen. Siitä huolimatta tunteet ja elämän kokonaisuus saattavat jäädä vaille riittävää huomiota, kun punastellaan seksiopetuksen erilaisia asioita.
Nuori tarvitsee hienotunteisuutta ja rajat. Nuori tarvitsee myös turvallisuustietoutta ennen kaikkea siitä, mitä hänelle saa ja voi tehdä. Olen vuosia puhunut näistä asioista koulunuorisolle. Pornon pyrkiminen tavallisempien tapojen paikalle heittää haasteita kehään. Jos kulutat aikaa pornon parissa ja sitten lähestyt kumppania ensimmäisiä kertoja samalla tavalla – saattaa käydä niin, että oletkin jäänyt yksin erinomaisuutesi ja voimaintuntojesi kanssa. Hellyys tarvitsee hiipimistä ja tositoimet niin suurta vastuuta, että on mietittävä kaksikin kertaa, mihin ryhtyy.
Itse olen elänyt historiamme vanhentunutta aikaa. Sanottiin, että luontohan se tikanpojan puuhun ajaa. Onpa siinä miettimistä, mitä puu ja tikka tässä tekevät. Varoitusääniä huudeltiin ihan julkisesti: varo poika, sen putken toisessä päässä on --skaa! Ei kovi romanttista eikä kaunista, kun suutelemisesta kuitenkin on kysymys. Mutta jokainen sukupolvi tyylillään. Seurustelusuhteen aikana ympärillä olevat pahantahtoiset odottivat ei suunniteltua lasta. Kun vauvaa ei sitten avioliiton alkuvuosia tullutkaan, arveltiin yleisessä kahvipöytäkeskustelussa, että liekö mokoma maho. Näissä kuvioissa kulttuurin siivoaminen ja sydämensivistäminen tarvitsevat vieläkin valtavasti työtä ja hyvää esimerkkiä. Käsitämme yhä liian vähän, mikä merkitys on kehollisella muistilla, hyvällä ja huonolla. Saako kosketus mahdollisuuden kaunistaa! Joka tapauksessa: käsi kädessä sai julkisesti kulkea vasta rippikoulun jälkeen. Nurkissa ei nuhjata eikä pimeissä huoneissa lähennellä. Kaiken kaikkiaan – näpit irti Iitasta!