477
25.05.2024
JUURILTAAN REVITYT
Vain tahroja paperilla – älä siis suutu! Kun ajattelee ääneen puolivalmiita, voi joutua arvostelun kohteeksi. Mutta eikö puoliksi valmiillakin ole mahtinsa – sehän on puolessa matkassa ratkaisun syntymistä.
Ajattelen kaikkia maailman juuriltaan revittyjä: vapaaehtoisesti pois lähteneitä ja pakoon pyrkiviä! Sivistyneemmin keskustelemme pakolaiskysymyksestä, turvapaikanhakijoista, siirtolaisuudesta, väestön vaihdosta – no, mistä nyt ylipäätään puhummekin ja otamme kantaa. On vaikea ja moniselitteinen kysymys, ehkä yksi ainoita, joissa elämän monimuotoisuus ja sen herättämät kysymykset oikein kukoistavat.
Jos ostan kiinteistön Espanjasta ja vietän siellä ainakin talvikuukaudet, olenko puolivuosisiirtolainen, lomailija ja osa-aikaturisti vain mahdollisesti kylmäpakolainen, koska minulla sattuu olemaan rahaa. Kyllä kylmyyttä ja reumaa pakoon lähtenyt on pakolainen, sillä onhan hänenkin hyvinvointinsa vaarassa. Miksi sitten ajatellaan, että tuo kakkoskodin omistaja on elitisti ja toinen haittatekijä ja maanvaiva? Kyllä espanjalaisiakin harmittaa, että rikkaat turistit ovat ostannet kalliit ja hienot kiinteistöt mahdollisimman läheltä merta. Ja että turistit ja lyhytvuokraus vie paikallisilta kohtuuhintaiset asunnot.
Raamatun mukaan Jumala on säätänyt ihmisille kotimaat ja sitä mukaa elämisen rajat. Olemme kulkeneet kauas tästä, koska se on ollut mahdollista. Eikö juuri siirtomaapolitiikka ole toiminut alkuunpanijana ja suunnan näyttäjänä. Olen siellä, missä haluan rahan turvin ja poimin rusinat pullasta. Köyhyyttä ja elämän vaikeuksia pakoon lähteneet kulkevat paikasta toiseen rahatta ja tavaratta henkensä kaupalla. Kenellä on lupa sanoa, että hän ei voi yrittää selviytymistään niin pitkälle kuin se on mahdollista. Emmekö opeta kouluissakin ratkaisukeskeisyyttä eikä jäämistä tuleen makaamaan!
Olemme sekoittuneet! Paluuta entiseen ei ole! Mikäli kantasuomalaisena pidetään Suomessa syntynyttä ihmistä, on meitä jo tänä päivänä koko kirjo ja joka lähtöön. Hyvä tai huono, enpä mene sanomaan – sillä yhteistä maapalloammehan kansoitamme. Jumalan säätämys on ohitettu jo aikaa sitten ja niitämme nyt sen seurauksia toisiamme sysien. Muistelen karmaisevaa profetiaa. Kun Euroopassa soditaan, pyrkivät ihmiset kolmansiin maihin, mutta heitä ei oteta vastaan – vaan lähetetään takaisin sinne, mistä ovat tulleetkin. Saamme siis tulevaisuudessa ehkä maistaa omaa lääkettämme.
Rahasta ja rikollisuudesta tässä tietysti on kysymys. Olen varma, että näihin kahteen kysymykseen on mahdollista löytää hyväksyttävät ratkaisumallit monella eri tavalla. Jos katsomme toista ihmistä silmiin samalta tasolta ja pidämme inhimillisyyden mielessämme eläytymällä hetkeksi toisen osaan, voi rauhaisa rinnakkaiselo olla mahdollista. Vieraassa maassa on sen maan tavat, ainakin vielä toistaiseksi. Suomessa on kohtalaisen helppoa, vaikka kieli onkin vaikeaa. Arvostamme rehellisyyttä ja rehtiä työn tekemistä, verojen maksamista ja nuhteettomuutta maan lakien suhteen. Perhe voi olla mukana, tietysti, koska se pitää asiat reilassa. Mutta lasten on käytävä koulua ja parisuhteen toisenkin osapuolen on tarkkaan harkittava kotona oloa tai ainakin osa-aikaista ansaitsemista, sillä valtion varat eivät riitä suurenevan joukon elättämiseen. Luulisi olevan yksinkertaista ja älykästä. Käymme nyt eurovaaleihin ja mietimme tämän alueen hallintaa ja rajoja. Samojen inhimillisten toimintatapojen pitäisi olla EU:ssakin, mikäli puhumme demokratiasta. Oma maammekin on jo muuttunut. Kaikissa paikoissa ei saa enää palvelua suomen kielellä eikä vastassa ole kahvilassa eikä terveydenhoidossakaan maakunnallisia kasvoja. Maailma muuttuu Eskoseni ja me sen mukana. Ihminen ihmiselle!
Eri kulttuurien tuntemiselle voisimme antaa enemmän aikaa ja vaivaa. Meidän pitäisi muistutella myös omien juuriemme tietoja ja taitoja. Alkoi ihan naurattaa, kun lehtiotsikoista luin, että kaltoinkohdelluille marjanpoimijoille oli syötetty – voitteko kuvitella: lohenpäistä valmistettua keittoa. Joko toimittaja on kulttuurisokea tai yleisen tietämyksen taso on laskenut, mutta ha haa. Kuulkaa! Oikeat kulinaristit tekevät lohen perkausjätteistä: siis päästä ja ruodoista, joihin on jäänyt lihamurusia verrattoman kalaliemen. Perkaustarpeita myydään hyvin varustellulta tiskiltä! Hautunut kalaliemi on siivilöimisen jälkeen mahtava keiton runko perunoiden ja kasvisten lisäksi. Että meillä täällä Suomessa tarjotaan marjanpoimijoille huippuravintolatason ruokaa!
Meillä on keskuudessamme loistava opettaja. Karjalainen kansa on korpivaelluksen tehneenä hyvä kokemusopettaja meille kaikille uuden omaksumisessa ja oman kulttuuriperimän säilyttämisessä. Miltä tuntuu tulla tahtomattaan uudelleen istutetuksi. Näitä oppeja soveltaen monikansalliseen globaaliin maailmankansalaisuuteen – voittavat kaikki.
Monia kansallisuuksia kohdanneena ja yhteisen pöydän ympärillä istuneena on pakko tunnustaa, että yhdessä kohtaa pettää nauruhermo. Musta mies, joka viäntää puhasta savvoo on sellainen kohtaaminen, että siitä ei nauramatta selviä. Meille, jotka vielä opettelemme kulttuurien kummajaisia, on tällainen kohtaaminen niin absurdi, että kai on lupa nauraa, kun nauraa rakkaudella.