414
25.02.2024
TUNNELMATULI
Aina vain ihmiset haluavat kokoontua leiritulien tunnelmaan ja lämpöön. Niin on tehty vuosituhansien aikoina ja tehdään yhä. Suomalaiset ovat tuleen tuijottajia! Ja jos nuotion räiskymiseen ei ole mahdollisuutta, sytytämme kynttilän maljaan tai jalkaan ja tuijotamme sitä. Valomalja korvaa nuotiotulen oikein hyvin. Meillä palaa ikuinen tuli kesäkuukausia lukuun ottamatta. Silloin tuli palaa ulkona omassa sijassaan peltipurkin uumenissa. Pääasia, että aina palaa! Ostokeksienkin on suositeltavaa olla suussa sulavia ja sydämessä palavia.
Tänään uutisia selaillessani pisti naurattamaan, vaikka vakavasta asiasta onkin kysymys. Humalainen opettaja poistettiin näet luokasta tietysti turvallisuuden takia ja itseään nolaamasta. Muistan hyvin oman kouluajan. Kemian maikka oli liemiin kiintynyt ja usein seisoi pienessä maistissa kemian kokeita varten rakennetun havainnollistamispöydän takana. Kukaan ei puuttunut asiaan millään tavalla. Olisi voinut palaa ja räjähtää tai saada happosateen omaan ja oppilaiden kasvoille – mutta niin vain tunti eteni muitta mutkitta. Ei tämä tietenkään ole sallittavaa. Mutta on pakko ajatella, että ennen oli oppilaat rautaa!
Savolaiset kuuluvat syntymähumalaisten heimoon. Sokerihumalakin on humala! Mikään asia ei ole mitenkään ja vastuu on kuulijalla niin kuin tiedetään. Tämä on kuitenkin kaikkien vastuu! Lapset halutaan pois päihdekodeista ja heti paikalla. Voi, jos sen voisikin tehdä sydämiä särkemättä! Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan, tapahtuu jotakin korjaamatonta. Joskus ei ole muuta vaihtoehtoa, mutta sitä on kuitenkin aina etsittävä kissojen ja koirien kanssa. Lienee kuitenkin syytä tarkastella viitekehystä. Valitettavan moni koti on ainakin osa-aikainen päihdekoti. Vaikka kotona ei aina oltaisikaan pöllyssä, voi haulikko haukkua sinä viikonloppuna, kun pullon pohja vain jää näkyviin. Ja toinen puoli mutkikkaassa asiassa on se, että vanhemmat lapset voivat myös panna hyrskyn myrskyn päihteitä käyttäessään. Silloin vanhemmatkin voivat tarvita suojaa ja suojelua.
Piikityshuoneet ovat auttamisyritys ja inhimillistämisteko narkomaaneille. Mitä vastaavaa voisimme löytää päihdekotien lapsille silloin, kun tilanne ei ole vielä ihan kokonaan riistäytynyt käsistä. Vauvaväki jää pelottavaan tilanteeseen. Vanhempia lapsia voi yrittää valistaa avun hakemiseen. Mutta mihin heidät ohjataan? Satunnainen ryyppääminen voi olla yhtä kohtalokas kuin pitkä piina. Ja jos ollaan ihan rehellisiä, ei kaikilta voi pyytää apua: voi joutua karhun kohtaamiseen, kun juoksi sutta pakoon.
Valtakunnallisen turvaverkon ja sen kaikkien rakenneosien apu ei kykene auttamaan kaikkia, koska pahimmillaan on niin, että hurjimmat asiat tapahtuvat ennalta arvaamatta tai pitkän ajan kuluessa salassa toisten silmiltä. Pitäisikö tehdä lapsille turvallisten viikonloppukotien verkosto, että vanhemmat voisivat irrotella lapsiperheväkivaltaa harjoittamatta. Mutta mistä kodit? Mihin lapsi voi mennä yökylään ja turvalliseen leikkihetkeen ja tulla samalla myös pestyksi ja ruokituksi! Selvän aikuisen läheisyys on kuulkaa katoava luonnovara liian monelle lapselle ja nuorelle.
Meillä on kyllä toimiva verkosto, jos sille annetaan voimavaroja ja henkilökuntaa. Päivystävä päiväkoti. Turvallinen ja tuttu paikka monille lapsille. Sinne voisi laittaa rakkaansa myös silloin, kun tulee yllättävä lääkärikeikka tai muu lisäkäsiä tarvitseva tilanne.