439

22.03.2024

SOTEKOMEDIENNE

Paljonkohan ruuhkia ja jonoja purettaisiin sillä, että työ tehtäisiin kerralla kunnolla. Kerralla kunnolla vastaan kymmenkunta arvuuttelukäyntiä ja potilaan väheksymistä. Tästä ei ole taidettukaan vielä puhua! Potilas etähoidetaan ja digiohjataan, sopiihan se. Mutta on kyllä joitakin vaivoja perusterveydenhoidossakin, joissa potilaan kohtaaminen olisi perustellusti paikallaan.


Koska sain luvan, kerron seuraavan tosikomedian mitään salaamatta kuitenkin henkilöllisyyden turvassa pitäen. Ystävän sietämätöntä selkäkipua on hoidettu ainakin puoli vuotta. Tähän hoitoaikaan on kuulunut yksityisiä ja yleisiä lääkärikäyntejä ja fysioterapeutin voimisteluohjeita. Vaiva pahenee, kivut ovat sietämättömiä – eikä mitään tapahdu. Kukaan ei tiedä, mistä oikeastaan on kysymys! Mutta myrkkyjä määrätään: syökää kuuriluontoisesti ja paljon. Katukaupassa näillä aineilla saisi sievoisen summan. Miksi niitä myymään; no siksi, että ne eivät auta yhtään.


Tuli sitten aamu suomalaisessa korvessa, jolloin ystävämme päätti soittaa ambulanssin. Ei hyvä rouva sellainen kyyti järjesty. Teidän on soitettava kelakyyti tai mentävä omalla autolla. Omalla autolla, tällaisessa lääkepöllyssä, jos hoito-ohjetta olisi noudatettu. No kumppanin tarjoama kyytiapu. Sillä mennään liukuen alas pihaportaita ja siitä rämpien ja itkua ja räkää niellen etuistuimelle. 112 lupasivat kuitenkin ilmoittaa sairaalaan, että tällainen kyyti on tulossa. Ihminen, joka huutaen pääsee pois sängystä on velvollinen raahautumaan hoitoon miten parhaaksi näkee. Sitten edellytetään, että hän jaksaa istua autossa töyssyisen menon ja odottaa päivystyksen antamaa vuoronumeroa.


Lopulta ennakoiva hoito sairaanhoitajan kanssa. Potilas valittaa ja sattuu sanomaan, että kun pissittääkin koko ajan. Mistä sitä oikein riittää. No jokainen kovan kivun kokenut tietää, että ihan ensimmäiseksi pissittää. Kun tietää, että tuon tavallisen asian tekeminen aiheuttaa vielä suurempaa kipua, pissitys sen kuin lisääntyy psykologisen vaikutuksen ansiosta. Elämä on yhtä virtaa ja sen pauhua. Mutta sairaanhoitajapa keksikin, että rouva, poissuljetaan virtsatietulehdus: teidän on pissittävä purkkiin. Pöntölle kierteelle istumaan näissä kivuissa! Ja ensin alapesu, huolellisesti. Aina on niin, että bidee antaa ensin sietämättömän kylmää vettä: ei kuitenkaan tällä kertaa. Tulikuuma vesi teki tepposen: ulinaa ja ylös pöntöltä vaikka selkä katkeaisi.


Tuliko palovamma? Katsotaanko? Juu, katsokaa vain ja pitkään, että voin hetken olla pitkällään ja lepuuttaa selkää. Muutenhan en pitkälleni pääsisikään. Selvittiin kuitenkin säikähdyksellä. Kahden tunnin kuluttua hoitaja ilmoittaa lääkärin hoitotahdon. Sanokaa, että syö särkylääkkeitä säännöllisesti, sillä tämä on pitkä hoitoprosessi. Sairaanhoitaja poistui, lääkäriä ei näkynyt ollenkaan. Selän tutkimisen voi hoitaa aikaisemmilla käynneillä kirjatuilla asioilla!


Itkua ja vertaisapua puhelimitse. Se on kuule ylälonkka; sen kummemmin en osaa vaivaa määritellä. No ettei olisi SI-nivel pois paikoiltaan. Minulla on ollut kaksi kertaa ja huutoa on piisannut. Ystävä menee googlen vastaanotolle: ja toden totta kuin oppikirjatapaus. Huomenna on fysioterapeutti, kysyn häneltä. Mutta tenkkapoo on tässä. Potilas ei voi osata lääketiedettä ja jos mainitsen googlen, lääkäri ei ainakaan katso. SI-nivel ei kuitenkaan mene kohdalleen laittamatta ja pelkästään potilastietoja lukemalla. Nyt tiedoissani on kirjattuna niin monta kertaa selkä, että henkilökunnalla herää epäilys luulosairaasta, ei työn karttajasta, koska olen tämän ikäinen. Muutama merkintä vielä ja pian saan lähetteen mielenterveyshoitajalle. Kuule, niin on käynyt toisillekin, ihan tosissaan. Vaikka jos se onkin sitä ennaltaehkäisevää: tietysti pitkittynyt ja hurja kipu vaatii ennen pitkää veronsa myös korvien välistä. Tämän piti naurattaa! Miksi sitten kyyneleet valuvat pitkin poskia. Puhelimessa ja digiyhteyksillä voi paljon, mutta siinäkin potilas voi puhua hoitavalle lääkärille ilman välikäsiä. Olisiko asiaa ajatella, että google-lääkäriä vielä tehostettaisiin niin, että asiakas luettelee vaivan mahdollisimman hyvin teköälylle ja saa vaihtoehtoja. Ei se kovin metsään mene! Eikös lääkäreilläkin ole oireita kartoittava ohjelma- tietolähde ja sen antamat arvuuttelun ainekset.