24.01.2023

KUPLASSA

Ette usko miten ihanaa on olla omassa kuplassa: tietokoneen näppäimistö ihan kutsuu kirjainten rapisteluun. Kahvimuki höyryää oikealla puolella ja Black Amber tuoksutikku vasemmalla. Heikki Turunen summasi tämän onnen tunteen näin: kala ui, lintu lentää ja henki kirjoittaa! Pitää ja saa kirjoittaa, vaikka kukaan ei lukisi eikä antaisi palautetta. Räksy olkapäällä nalkuttaa, että turhaa työtä teet. Vaan eipä tämä työtä olekaan. Onpahan vain postia onnen tunteesta!


Minulla on ystävä, jolla on monta kuplaa: mustikkakupla, puolukkakupla ja kanttarellikupla. Pääasia siis, että pääsee metsään. Kuplan olotila muuttuu vain vähän satokauden mukaan. Toisilla tiedän olevan juoksukuplan, neulomiskuplan, lukukuplan ja niin pois päin. Herra meitä suojelkoon, että emme tarvitsisi turvautua pelikuplaan, alkoholi- tai huumekuplaan, suklaakuplaan tai vaikkapa pornokuplaan. Kuplassa on se merkillinen juttu, että ihmiselle vahingolliset kuplat muuttuvat pitkässä juoksussa turvasatamista ansoiksi ja pauloiksi.


Mutta asiaan! Olipa ihan suomalainen uutinen miehestä, joka maksaa kaupan kassalla vain kättään heilauttamalla. Siru tekee maksupalvelut helposti ja nopeasti. Sitä minä vain, että kyllä sirudemeokratia nyt unohti yhden ihmisjoukon tykkänään. Meitä on paljon, jotka puhuvat käsillään enkä tosiaankaan tarkoita viittomakieltä. Laittaa nyt meikäläinen kassalle siru kädenselkämyksessä. Kyllä siinä viittoilussa kävisi niin, että edellä olevat saisivat palautusta ja jäljessä tulevien laskut tulisivat maksetuiksi. Olettehan huomanneet, että kortillakin lähimaksua tehtäessä laite lukee tiedot jo pitkän matkan päästä. No, turvallisuudellahan sitä sirua perustellaankin. Pötypuhetta! Jo vuosikymmen sitten varoitettiin Nairobissa autolla ajavia pitämään kädet ikkunoiden sisäpuolella. Jos ulkona lekottavassa kädessä on kello, heilahtaa viidakkoveitse ja aikarauta vaihtaa omistajaa. Helppokos tuo nyt on siirtää tänne meille. Enemmän ansaitsee, jos saa kasattua itselleen sirukäsiä. Mutta tehän tiedätte, että otsa on sirun vaihtoehtosijoituspaikka. Tulevaisuudessa meillä lienee yleisin väkivalta- ja talousrikos on lisätä kirjaimellisesti päättömien ihmisten määrää. Ja jos kaiken haluaa sanoa ja tietää – on sisujen pääkeksijä kehoittanut ihmisiä olla ottamatta koko kapinetta. Ihon alla sirusta liukenee vaikka mitä ja tulos on helgenvaarallinen. Jos vaikkakin vain kivulias, niin mietipä tätä. Pieni näppylä osaa olla kiusallinen, mutta Iso Kirja kertoo, että ihmisen keho täyttyy kamalista paiseista. Mielummin kaivan kuvetta, siis lompakkoa.


Minusta tuntuu, että maailmaan on muodostumassa kuplavaikuttaminen. Ihmiset ajetaan milloin minkäkinlaisiin kupliin ja kuplia sitten siirrellään valtaa pitävien toimesta milloin mihinkin tarkoitukseen. Koronakupla on yksi juttu. Ensin tauti tappaa tiedotuksen mukaan kaikki ja toisessa vaiheessa se onkin jo tavallinen flunssa. En ole tohtoriskansaa, en lääketieteellisesti enkä opintojen perusteella. Tuntuu kuitenkin siltä, että joku leikissä päättää oman mielen mukaan, miten kuplia pompotellaan. Eikä ollut mukava kupla. Nyt meillä on energiakupla meneillään. Ensi vaiheessa sähköä ei saa juuri kukaan ja sitten sitä riittääkin vaikka lampaille syöttää. Mutta tulipahan taas yksi tottelevaisuuskoe todistetuksi. Ihmiset värjöttelivät ja tulivat silti ryöstetyiksi muka olemattoman ja just siltään loppuvan energian takia.


Professori Juho Saari puhalsi Perjantai-ohjelmassa käytettäväksi mitä ihanimman kuplan. Se oli yleismaailmallinen kutsu tulla ja päästä sisään hetken helpotuksen kuplaan. Hän sanoi, että jos nyt jollakin on sellaista maallista hyvää, jota voi antaa ja jakaa, tehkää se nyt. Ei tämä vaikeaa vaihetta niin kauan kestä! Eikä kyllä kestä pahakaan kokonaisuudessaan, sillä ihmisen ikä maailmankaikkeuteen verrattuna on kovin lyhyt. Professorin kuplaohje on merkittävä, sillä se pitää sisällään yllätyksen.

Antaja aina saa! Ja Jumalan yllätykset antajalle ovat taivaallista tavaraa: oikein ajoitettuja ja parhaimmalla tavalla saajalleen sovitettuja. Mutta yksi juttu. Tämän kaiken saa vasta, kun on ensin itse antanut. Kiitos Juho Saari!