557

25.10.2024

KIITOS TAVALLISESTA

Laitoin itseänikin varten tietokonekynttilän. Sen lämmössä on hyvä kehitellä kirjainjärjestystä pulppuaviin ajatuksiin. Päällimmäisenä on ajatus kiitollisuudesta, kun on vain ihan tavallista. ”Jospa tänäänkin ois ihan tavallinen päivä” - mainoslaulu herkistää minua jokaikinen kerta. Kiitos tavallisesta. Surut ja huolet murtavat. Keräämällä ilonpipanat, voi saada tavallisen päivän, ihan hyvän päivän! Tavallinen on turvallisuutta lataavaa arkea. Ennakoitavuudella on hyvä tarkoitus ja sen myötä myöskin toteutus. Levähdetään tavallisissa!

Kyllä mainoksillakin voi saada hyvää aikaan. Toinen herkistävä juttu on Ikean. Erivärinen, vanha pariskunta toivottaa yöunen tervetulleeksi. Vaimo saa sydämellisen suukon otsalle. Miten kaunista! Niin sen pitäisi ollakin. Tavallisen päivän tavallinen ilta täynnä tavallisia onnellisuuden aineksia.

Sain messutuliaisen tyttäreltäni! Jos et vielä tiedä, millaista on twiittievankeliumi, kysele kirjakaupasta Twaarnojen perään. Otan pipanan, yhden twaarnan esimerkiksi. ”Perkele on kuin maailman vahvin nyrkkeilijä, jota kukaan ei uskalla haastaa. Sitten Kristus suunsa henkäyksellä tyrmää hänet!” Eipä olekaan mitä tahansa hönkimistä. On ihmiskunnan pelastuksen henkäys! Kun on Jumala, ei tarvita enempää.

Kun avasin tämän päivän postin, sydämeni sykähti. Voi veljet – postia sosiaaliturvaministeriltä. Ylenkatseetonta tekstiä ja kiitos ja asian jatkohoitaminen toivon mukaan jalostukseen asti! Ehdottajahan ihan tässä innostuu! Tunnekuohun jälkeen jää jäljelle mahdollisuus kiittää tavallisesta päivästä. Postiini vastaa tietysti ministerin avustaja. Kaiken kukkuraksi ymmärrän, että postini lähetetäään edelleen ministeri Juusolle, koska juuri kyseinen asia kuuluukin hänelle. Kukkulalta kumpareelle. Ei kuitenkaan hullumpi juttu, tuo tavallinen päivä!

Olen joskus turhautunut tekstien lähettämisessä erilaisille toimituksille. Paljon useammin teksti hautautuu kuin tulee julkaistuksi. Sitten siinä hanskat meilkein jo naulassa hiljainen ääni kuiskaa, että Tuija, mutta toimituksessa se on ainakin luettu. Heureka! Olen saanut vaikutusmahdollisuuden niihin ihmisiin, jotka päättävät, mitä kansalle kerrotaan. Vesipisara uurtaa kiveen valumajäljen. Jatkuva tekstipommitus voi tehdä ihan saman. Jumala tekee työtään yhden ihmisen tähden. Hän ei halaja suuria jättievankelioimistapahtumia. Yksi ihminen on tärkeä, siis myös juuri hänkin, joka päättää, että ei julkaista. Hän on kuitenkin lukenut sen!