tuija.suistomaa@live.fi
Uusin teksti ensimmäisenä tervetuloa-jälkeen!
TÄMÄ VANHA POSTIKORTTI ON TOSI TÄRKEÄ JA MERKITYKSELLINEN! Ihmeellistä! Sain tänään suloisen muistutuksen ja opetuksen siitä, että et voi tehdä niin pientä ja arkista asiaa etteikö Jumalan rakkaus voisi käyttää sitä ihmisten ilahduttamiseen ja vieläpä niin, että osa tuosta ilosta palautuu takaisin itsellesi! Tapahtui näin. Edellisen blogikirjoituksen: Ilonaskelia kuvamateriaali löytyi kirpputorilta. Näin nuo sydäntä herkistävät kengät ja pyysin luvan ottaa kuvan kirjoitukseeni. Lupa annettiin ja blogiosoite vaihdettiin. Tänään sain puhelinviestin: mahdatko olla sama ihminen kirpputorilta, joka on lähettänyt oheisen kortin äidilleni! Olisipa merkillinen yhteensattuma! Äitini kuoli 03.03.2022 ja kortti löytyi hänen seinältään. Totta tosiaan, molemmin puolin kuvattu ja minulle katseltavaksi lähetetty kortti oli itseni lähettämä 2008. Lähestyin kortilla minulle läheiseksi käynyttä solariumtätiä ja päätin tekstin sanoilla, että varmaankin tiemme vielä kohtaavat. Ja kohtasivathan ne neljätoista vuotta myöhemmin. Koska kortti oli yhä alkuperäisellä paikallaan seinällä, se on varmasti aikanaan ilahduttanut saajaansa. Kun korttitervehdys palautui itselleni, oli se kuin lämmin halaus, sanomattoman lämmin sellainen. En usko sattumiin. Uskon Jumalan täydelliseen johdatukseen ja sataprosenttisesti oikeaan ajoitukseen! En vielä tiedä, miksi meidät näin saatettiin yhteen vanhan postikortin avulla – mutta sillä on varmasti merkitystä. Kerron, kun saan tietää!
Vähättelemme helposti kaikkea tekemäämme. Itse asiassa emme edes koe tekevämme mitään! Ihan vääränlainen vaatimattomuus vääristää ajatusmaailmaamme. Ja mikä pahinta! Koska emme itse arvosta tekemisiämme, jätämme ihan liian usein pienet ponnistelumme ja spontaanit teot tekemättä. Mikä menetettyjen ilojen määrä. Vanha viisas diakonissa Siiri opetti, että tuskin Herra teitä Taivaassa kiittää rukoushuoneeseen sijoittamienne varojen takia. Hän kiittää teitä asioista, joita ette ole edes panneet merkille, vaikkapa siitä hameesta ja puserosta, jotka kaapaisitte komerosta kotinsa menettäneelle ihmiselle. Niillä teoilla on merkitystä, joiden takia ette ole voineet lyödä rintoihinne ja tuntea itseänne tärkeiksi ja merkityksellisiksi. Olettehan silloin jo saaneet ihmisten kiitoksen. Jumala arvostaa niitä tekoja, jotka tehdään kuuliaisina johdatuksessa vaikka yksikään ihminen ei olisi niistä kiitosta teille jakamassa.