Isomummo näpersi barbiellekin kevätasun. Kyllä nyt leikkivät tyttöset ihastuvat varmasti. Mitä luulet, onko tällä aurinkoisella bling bling asulla katu-uskottavuutta ja positiivinen klang? Että mitä? Siis suomeksi: näyttääkö tämä paljetein koristeltu kevätasu sinusta ihastuttavalta?

Peilikuva on sitten metka. Narsisteja lukuun ottamatta oma kuva saa meidät aina hämmentymään. Vanhemmiten voi joka ikinen aamu tervehtiä peilikuvaansa kuin tuntematonta tyyppiä. Ja sitten, kun yhdistämme pelkän näköhavainnon sielumme sykkyröihin – tekisi mieli jättää peili kokonaan käyttämättä. Omakuva on monien kokemusten ja tekemisten vääristämä. Huonommuuden ja syyllisyyden ja syntisyyden uho kumpuaa menneisyydestä ja nykyisyydestä ja lukemattomista peloista ja katumuksesta ja liian usein saamastamme epäreilusta palautteesta ja kohtelusta. Jos lähimmäisemme näkevät meidät niin kuin itse näemme – pussi päähän vain ja pimentoon.

Jumala auttakoon näkemään itsemme niin kuin Hän näkee meidät: kaikesta karmeudesta ja raadollisuudesta huolimatta ainutlaatuisina ja arvokkaina! Minä olen kaunis ja rakastettava, osaava ja luova, tarmokas -kerta kaikkiaan korvaamaton. Ja sitten, kun Jumala katsoo meitä Jeesuksen syntipesun jälkeen – olemme synnistä puhtaaksi pestyinä kuninkaallisia, taivaan kansalaisia. Jos siis haluan kukoistaa, tarvitsen ensin Jeesuksen avun syntiin ja syyllisyyteen. Tämän jälkeen tarvitsen avun oikean minäkuvan näkemiseen. Olisiko tässä apu masennuksen moninaiseen vaivaan! Ja vastaus ikikysymykseen, kuka minä oikein olen.

Toinen tärkeä juttu tähän aikaan! Jokainen meistä haluaa elää turvattua ja rauhallista, hyvää elämää. Siihen on viitoitettu tie! Se on mahdollista! Raamattu opettaa, että meidän on rukoiltava päättäjiemme puolesta, toistemme puolesta ja koko maan ja maailman puolesta. Siinä on avain ja kesto parempiin päiviin meillä ja muualla. Että töihin vain, rukoustöihin, että lapsillemmekin olisi hyvä huomen, tulevaisuus ja toivo.

Jaa tämä sivu