tuija.suistomaa@live.fi
Uusin teksti ensimmäisenä tervetuloa-jälkeen!
495
05.07.2024
KAUNEUTTA KALASTAMASSA
Tuhnimalla taivaasta laskeutuva sade paljasti, miten ulko-orientoitunut sitä ihminen voikaan olla. Aurinko voittaa jopa näppäimistön innoittavan rapinan! Hyvä niin. Luonto kaipasi kunnon pesua ja kasvua edistävää kosteutta. Kasvot kaipasivat sitä vastoin aurinkolepoa, vaikka varsinaista auringonpalvontaa ei harrastaisikaan. Monenlaisuus ilmanalassakin tekee mahdolliseksi kaikkien kukkasten kukkia.
Heikki on ottanut ihania kesäkuvia puhelimellaan. Järjestelmäkameraan tottuneelle puhelinkuvaus on toisenlaista, mutta kuvien kuluttajalle menetelmä on mitä sopivin. Puhelimesta puhutaan kovin ja koko ajan pahaa sen haittavaikutuksista. Entäs jos kääntäisimmekin keskustelun puhelimen hyötyihin ja yrittäisimme edistää niiden hyvinvointia ja lisääntymistä. Tietysti yhteydenpito toisiin ihmisiin on kaikkein tärkeintä. Mutta selfien sijaan voisi vaikka kalastaa kameralla – kauneutta nimittäin. En toki tarkoita, että oma naama olisi jotenkin kuvauskelvoton, mutta vaihtelu virkistää ja uudet kuvat tuovat uudenuutukaiset ulottuvuudet.
Olisipa kiva, jos amatööriosaaminen tulisi mukaan kuvien ottamiseen kilpailuin ja näyttelyin.
Nuoret voisivat kalastaa kauneutta eri teemoin ja koulu varmistaa kuvien julkaisemisen yleisölle avoimena näyttelynä. Mikä oppiaineiden ihana integraatio kuvataiteista äidinkieleen asti puhumattakaan muotiasioista moniarvoisuuteen ja monenlaisuuteen. Vähän niin kuin nyt Ylellä tehdään: taito ei mene etunenässä vaan se, että esiintyjä edustaa erilaisuutta tavalla tai toisella.
Meillä nuoriso on pitänyt varsinaisesta kalastamisestakin hyvää huolta. Kotitalousopetuksella on haaste saada kalastajat myös siivoamaan saaliinsa. Mutta antia pannulle on saatu ja mummo on muistutellut mieleen fileoimisen saloja ja taitoja. Harmi, että ovat pilanneet hauetkin elohopealla. Ei ajatella, että ei mene makunautinnot!
Kauneutta kalastavat myös monet roskien keräämisestä innostuneet ihmiset ja yhteisöt. Mutta, mutta! Telkkarissa puhuttiin asiasta ja kunnan ihmiset roskasaalistivat asiallisesti käsinein ja pihdein varustettuna. Samassa ohjelmassa kalasti myös lapsi paljain käsin sanomansa mukaan kakkaisia jätteitä. Niistetty nenäliina on vaarallisempi jäte kuin lasinsiru. Jos kerätään, kerätään turvavarustein varsinkin, kun lapset ovat työtä suorittamassa. Huomasitko? Aikuiset sotkevat ja lapset siivoavat. Eikö tässä jokin mene nurinkurisesti. Mutta tottuvatpahan siivoustalkoisiin. Päivän politiikkaa katsellessa jälkipolville riittää kaikenlaista korjaamista ja puhdistamista ihan koko ihmisiäksi.
Juuri niin. Olisiko nyt viimeistään aika tehdä suursiivous myös tärkeimpien infrastruktuurien turvallisuuden takaamiseksi. Energia ja vesi, sairaalat ja koulut ja ruoka. Näiden asioiden kanssa työskenteleviltä pitää vaatia turvallisuutta ja moraalia organisoidusti. Kunnan vesilähteille ei pidä kenen hyvänsä Penan kyselijän päästä! Sinisilmäisyys voi tulla kalliiksi ihmishenkien menettämiseen asti. Turvalukot ja kulkuluvat! Ihmisten ja laitteiden tekemä valvonta ja sen dokumentointi ja seuranta. Siivotaanpas nämä asiat nyt tässä samalla kuntoon ja kukoistukseen!
Puhelimesta aloitettiin ja siihen lopetetaan. Kyllä puhelin on verraton paineen tasaaja ja roskaämpärin tyhjentäjä: kun oikein hartaasta halusta saa kertoa ja odottaa toiselta ymmärrystä ja tukea. Ihmismielikin on siivottava säännöllisesti. Että pankaas soittaen! Ennen maksullista terapiaa voi tervehtyä ihan kaverin kanssa haastelemalla!