538
04.10.2024
HORKANKARKOITTAJA
Hellurei ja hellät tunteet! Lämmin olo, parempi mieli! Nyt jo ihan naurattaa ilman hampaiden kalinaa. Tehvehditään siis syksyä ja tulevia talvikylmiä. Nalleasu auttaa astumaan uuteen olotilaan. Ja koska kohta kaikki leikkivät halloweenia, sopii ikäihmisenkin esittää urbanisoitunutta citykarhua.
Ja kaikkia naurattaa. Tässä menee näet pieni hetki ennen kuin ilmalämpöpumppu lämmittää seinät ja sisätilat. Siirtymävaihe haastaa sellaisen asukin, joka mielellään muuttaisi takkaan tai ainakin istuisi tulilla.
Hidastunut ääreisverenkierto ja heikentynyt aineenvaihdunta! Kyllä nuorilla aikuisilla on vähän syytäkin pelätä vanhentumista. Sitä minä kuitenkin mietin, että eikö nuorilla ole muuta pohdittavaa kuin vanhuus. Ystäväni muisteli vanhaa opettavaista tarinaa. Lukukirjan sivuille oli piirretty perusperhe ruokapöytään, mutta ukki oli istutettu yksin nurkkaan annostaan kaluamaan. Toinen lapsista haastoi, että tällä tavalla mekin sitten laitamme isä sinut nurkkaan, kun kokoonnumme aterialle! Vanhuutta on siis pitänyt pelätä aikaisempienkin sukupolvien kohdalla. Jos mieli parempaa kohtelua, on syytä näyttää omalle jälkikasvulle oikeampaa esimerkkiä. Ja ihan tosissaan: vanhuudessa on niin paljon hyvää, että sitä ei ikinä nuoruudessa olisi tullut ajatelleeksikaan. Vanhukset syövät jäähtyneitä laitosruoka-annoksia ja opiskelijat pelkäävät ruokarahojen loppuvan. Kumpainenkin näyttää jäävän nälkäiseksi. Olisikohan aika miettiä, miten auttaisimme toisiamme!
Nyt on koko maailman haaste miettiä, miten pitkälle itse kukin voi, vaikka ei olisi halukaskaan – luopua omastaan. Onko mitenkään mahdollista leikata omista ambitioista ja pidentää pinnaa, lempeyttä ja reilua toisen osaan asettumisen taitoa. Kostoon tarttuminen ja samalla mitalla maksaminen kumpuaa harhaluulosta, että on oikeutettu tarttumaan pahaan, koska toinenkin teki niin. Ettei vain olisi saatanan sumutusta. Tosi tuloksiin päästään ihan toisella tavalla ellei nyt ole varusteluteollisuuden tarpeista kysymys. Auttajillekin jää ajattelijan osa. Jos annan SPR:lle, mietin niitä henkilöstön hirmupalkkoja, joista olisi kyllä voinut itsekin kaapaista keräyslippaaseen. Jos autan vaikka KUA:n kautta, joudun pohtimaan, onko avun ja samalla tehtävän ideologisen vaikutuksen kanssa ristiriita omissa ajatuksisani. Miten vain, pääasia, että autamme emmekä kulje ohi. Laupiaan samarialaisen osa on lopulta kauniinpi kuin sen, joka osaa perustella huolellisesti, miksi ei voi auttaa.
Tulkaamme sillä tavalla siunatuiksi, että emme jossakin vaiheessa huomaa olevamme sokaistuneita sokeiden taluttajia! Kurkkua kuristaa ja sydäntä kouraisee julkinen puhe, että jotkut vihaavat kanssaihmisiään vain sen takia, että he ovat juutalaisia tai muslimeja. Eikö näin ole käynyt Itävallassa. Jos hyväksymme tämän, houkuttelemme esiin rautasaappaiden marssin ja sitä seuraavan kristalliyön kaikkine kauhuineen. Puhumme suu vaahdossa rasismia vastaan, mutta teot ovat ihan toista. Ja ihan niin kuin aina – suuri enemmistö vaikenee eikä ota kantaa, jotta ei tarvitsisi lähteä ulos omalta mukavuusalueelta.
Koko maailman rukous huutaa näin: päästä meidät pahasta! Päästä meidät meissä itsessämme pesivästä pahasta! Ja kenelle rukous osoitetaan. Rukous esitetään Hänelle, jolla on kaikki valta, loppumaton voima ja suurin kunnia. Kaikkivaltias Jumala on yhteistyöhaluinen. Hän kuitenkin odottaa, että ihminen vapaaehtoisesti lähestyy pyyntöineen Häntä. Tämän jälkeen Jumala lähestyy ihmistä.
Eduskuntatalon tuhriminen ei ehkä ollut pelkkä performance ja hätähuuto maapallon puolesta.
Huono valinta, mutta nämä nuoret ihmiset ainakin yrittävät saada päättäjät näkeviksi. Itse katsoin uutiskuvia kuin kamalaa näkyä. Punainen väri valui pitkin portaikkoa kuin kansakunnan tuska. Mikä Suomea vielä odottaa? Mihin olemme sittenkin valmistautumattomia? Ellei Jumala ole puolellamme, kukaan ei voi meitä auttaa. Pahuus on aina jonkun tekemä päätös ja valinta. Auta meitä valitsemaan oikein!