tuija.suistomaa@live.fi
Uusin teksti ensimmäisenä tervetuloa-jälkeen!
17.07.2023
TUULTUMAAN
Mummo ulos – komento kuuluu kodistamme monena päivänä. Isomummo ohjataan patiolle päivänvarjon alle sukkaa kutomaan. Siihen sitten naapuri, että on taas isomummo laitettu tuultumaan. Ihanaa arjen naurua. Ja joskus yllättävissäkin asioissa. Tyttäreni seurasi isomummon hoitotoimendidettä ja oli tikahtua nauruun. Ei voi olla totta. Onpa hyvinkin. Neulojan upeat pitkät housut pidetään päivittäin nukattomina ja moitteettomina rullaamalla tietysti. Tarrarulla laulamaan ja laskettelemaan pitkin isomummon jalkoja – ja takaa myös. Mitähän seuraavaksi? Taidan kirjoittaa oppaan omaishoitajille ajan ja vaivan säästämisestä!
Tähän saakka perhe on pitänyt vitsinä omaa ulkoiluani ja liikunnan harrastamista. Nauravat, että ei se paljon auta, jos lenkkarit laittaa ulko-oven taakse happea haukkaamaan. Pitäisi panna jalkaan kanssa ja liikutella alaraajoja jossakin tahdissa. Perustelen asiaa organisointikyvyilläni ja järkevällä ajankäytöllä. Jos huushollissa juoksee koko ajan jonnekin, on silkkaa hölmöyttä tehdä se lenkkikengät jalassa! Ja hapen saannin voi taata laittamalla huusholliin ajoittaisen läpivedon.
Selasin hampaanpoistoa odotellessani Musiikkipäivien mainoslehtistä. Hyvä, että selasin. Menivät ajatukset poistopaineesta hermostukseen. Olen harmitellut Musiikkipäivien muuttumista yhä laajemmalle ja laveammalle. Ohjelmisto on hieno ja hyvä, mutta talouspaineet lienevät ajaneet järjestäjät siihen pakkorakoon, että päivät toteutetaan lähes koko Savon alueella. Menetettiin se intiimiys, joka pelkästään paikalliset kartanot asiaan valjastamalla saavutettiin. Oli glamouria ja erikoista. Ei kirkkokonsertissa mitään vikaa ole, mutta se ei kykene kilpailemaan vanhan kartanon miljöön meiningin kanssa. Ajatelkaa nyt sopraanon ylälaulantaa ja vieraan kiljaisua yhtä aikaa, kun navetan ylisillä juoksee hiiri korkkarin kannan ja varvasosan välistä. Taatusti aito kokemus – kaikille! Ja talouspaineet vastassa kai tässäkin. Yleisöä kosiskellaan mainostamalla musiikkia seksuaalivähemmistön ja vahvojen naisten panoksella. Julkisuuden trendeillä on vaikutuksensa ja vaatimuksensa, mutta ihmettelen kyllä, minkä lisäarvon tuo mukanaan yksityisyyteen kuuluva valinta miten ja kenen kanssa makaa. Alkaa tuntua siltä, että vähemmistöä jo esineellistetään ja käytetään hyväksi. Ihmiset laulavat suihkussa ja kukaties rakastellessaankin, mutta tolkku se on, joka musiikinkin korvissa pitää. Yleisö voi alkaa väsyä siihen, että mitään ei ole tarjolla ilman seksuaalista suuntautuneisuutta.
Kukkalaatikossa, johon kylvin runsaasti hajuhernettä, alkoikin ensiksi kasvaa tulta muistuttava tukko pieniä unikoita. Edellisen kesän siemenet sieltä puskivat esiin yllätyksenä ja muistutuksena siitä, että piilosta voi olla tulossa jotakin ihanaa, kaunista ja yllätyksellistä. Ikuisena optimistina odotan kaiken aikaa jotakin hyvää tapahtuvaksi. Moni asia kelpaa yläkuloon – mutta ei hampaan poisto. Siinä istuin tuppo suussa ja itkin vousikymmeniä kestäneen asiakkuuden suojassa. Janne, miten minun hymylle nyt käy. Ystävä hyvä! Eihän kukaan edes näe, että sieltä puuttuu hammas. Ja puolen vuoden päästä aukkoon voidaan rakentaa vaikka pyramidi – jos mielesi tekee. Minähän sössötän! Et pitkään, kun tuppo ja puudutus ovat poissa … Shietämättömän hyvää keshää kaikille!