Taas alkaa Suomen kansan sankkosyndrooman kulta-aika! Puutarhatyöt, marjastus, veneen tyhjäksi mättö, saunavesien kantaminen … - kaiken aikaa tarvitaan ämpäreitä! Parhaimmillan olen nähnyt sankkoa käytettävän radiona: pönttö päähän ja puhumaan tai laulamaan. Kanavan vaihto käy merkkikoputuksella sankon kylkeen; sulkeminen sitä vastoin tarvitsee topakammat otteet: kahvaan kiinni ja komento vääntää ainakin hiljemmalle. Lapset kutsuvat tätät leikkiä pölinäpöntöksi!
Sankot ovat kelpo vaihtoehto ruukkupuutarhan kasvatusastioiksi. Reiät pohjaan, salaojasora ja multaa. Kokemuksesta tiedän, että musta sankko aurinkoisella paikalla pikemminkin kypsentää kuin kasvattaa; musta väri imee kaiken lämmön ja taimille käy kuin asfaltilla kasvattaisi. Sisustuksellisesti, totta maar musta väri on kaunista katseltavaa pihapiirissäkin, parvekkeelle ehkä raskii ostaa oikeat ruukut noin vain näön vuoksi. Perheen nuorimman kanssa toteutettiin perunankasvatusprojekti: kasvun ihme alusta alkaen. Muu meni hyvin, mutta kasvurauha ei ollut ihan taattu: pieni sormi kaivoi salaa mukuloita päivänvaloon hämmästelemään, että mitä niille nyt on tapahtumassa! No, sama saatiin, mikä kylvettiin! Yhdestä sankollisesta saatiin kahdet keitinperunat ja yletön riemu: minä kasvatin ne. Kaupassa kyseltiin pitkään, että mummo, minkähän värisessä sankossa tämä pussillinen on kasvanut. Vielä on siis opittavaa.
Sankkosyndrooman kamalin ilmenemismuoto liittyy tuskatilaan sankon lainaamisesta. Suomalainen jonottaa vaikka päivän ilmaista sankkoa ja vahtii kulmat kurtussa, että kahden euron sijoitus palautuu, mieluiten puhtaaksi pestynä alkuperäiselle omistajalleen. Palautathan sankon! Ämpäreiden ympärille on siis kehkeytynyt oma sosiaalinen toimintakulttuurinsa, jolle ei sovi nauraa. Kaikille ei näet kelpaa, että palauttaa upouuden ämpärin, ei, sen pitää olla oma sankko.
Pitääkö olla huolissaan? Kyllä! Järjestyksen ihmisenä en voi kestää, että pihavarastossa sankot ovat pinottuina miten sattuu. Erityisen tärkeänä pidän värien mukaan lajittelua, kokovaatimus tulee vasta kakkosena. Tosin, itse en missään tapauksessa osta punaisia tai sinisiä ämpäreitä sisustuksellisista syistä. Sankolla on käyttötarkoitusfunktio eikä se saa näkyä eikä kuulua. Ja yhdestä asiasta annan kansallemme pluspisteitä: yhä harvemmin oven pieliin on aseteltuna tumppi- ja roska-astioita, joissa lukee ketsuppi tai Valion maitorahkaa! Kiitos siitä! Onhan kierätysämpäreista valmistettu jo vuosikymmen oikeita roska-astioita!
Minulla oli työtoveri, joka tapasi sanoa eri mieltä ollessaan ihan kenelle tahansa, että vedä kuule ämpäri päähäs! Lasten riemuksi vedettiin mekin ...
Jaa tämä sivu