732

29.07.2025

KUVAKERTOMUS

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa – ellei kuvaa ole manopuloitu ja ellei tekstiä ole laadittu pakon ja kiristyksen sanelemana. Paljon on siis kampitettavia asioita ennen kuin mihinkään voi luottaa. Tämän takia opiskelijoillekin on syytä jokaisessa yhteydessä terottaa kriittisen ajattelun ja kyseenalaistamisen välttämättömyyttä! On hirmuvaltaa, mikäli päättäjät päättävät, mikä on oikeata tietoa ja mikä disinformaatiota. Silloin tietoa käytetään vallan ja sen tarkoitusperien pönkittämiseksi. Poliitikkojen olisikin hyvä panna puoluetoimistot kyselemään, miltä tämän puolueen meno näyttää, entäs valtakunnanpolitiikka. Antaisivat myös ruohonjuuritason politiikan kuluttajien sanoa sanasensa – saisivat käyttökelpoista tietoa asioidensa oikaisemiseksi. Sillä on väliä, miltä näyttää!

Tämä on kaapattu kuva Heikin verohallinnolta saamasta postista ja moitteesta. Nyt se on todistettu! Valtio perii meiltä kahta senttiä. Emme jaksaneet vaivautua etsimään moiseen syytä – se on itsestäänselvää, että virhe on aina veronmaksajan. Mutta kenen työpäivää tällainen huomautus oikein rasitti ja millä katteella! Olisiko tuon kaksisenttisen voinut lisätä seuraavaan verotukseen tai olla kokonaan huomioimatta. Mitä tästä pitää ajatella. Valtio käyttää tekoälyn suomia avuja ihan ajattelemattomasti tai sitten valtion talous on niin kuralla, että on raavittava senttejä kasaan keinolla millä hyvänsä. Laitoin tämän kuvan tähän motivoidakseni jokaista lomalta palaavaa alttiiseen valtion velkaantumisen hoitamiseen kortensa kekoon kantamalla.

Kukaan ei oikaissut. Itse ihan ajattelin! Edellisessä jutussa kirjoitin mittamiehestä, siis siitä mittarimadosta. Miksi käytin ilmaisua mies. Ja tähän tulokseen tulin. Mittanainen olisi kuulostanut pöhköltä. Itse asiassa minulle tulee mittanaisesta mieleen naishenkilö, jonka mitta on täyttynyt, siis agressiivinen akka. Mittahenkilö ei taas käynyt laatuun, koska kysymyksessä oli mato. Ajattelenko siis, että ilmaisut mies ja nainen tässä kontekstissa vertautuvat matoon. En kai ihan väärässä ole: puhummehan maan matosista ja tarkoitamme ihmisiä.

Media tarttui poliitikon mietteisiin ja arveluun Gazan nälänhädän todellisuudesta. Pulleahkot äiti-ihmiset esiintyvät televisiossa puhuen hädästään, joskus myös langanlaihaksi kuihtunut lapsi sylissään. Pullea äiti ja laiha lapsi. Tässä on ristiriita, sillä pitäisi mielummin olla pulleahko lapsi ja laiha äiti, koska hän on antanut osansa lapsen hyväksi. Rehellisyyden nimissä kiinnitin tähän itsekin huomiota. Media on jo niin manipulaation ja rikollisen informaation saastuttama, että tiedon vastaanottajan on ihan pakko miettiä kaksi kertaa ja panna asia kokonaiskontekstin piikkiin. Jos tekisin propagandaa, juttuni näyttäisi juuri siltä, mistä sitä arvosteltiin. Jos nälänhätä on suuri, olisivat kaikki langanlaihoja – eikö niin. Ja nyt on parasta sanoa tämä: totta kai sotatantereella on kaikilla nälkä. Vain muutama etuoikeutettu voi nauttia eduista tavalliseen tapaan. Apua on siis välttämättä annettava ja jaettava. Ihmisen hätää olipa se nälkä tai joku muu syy ei pitäisi käyttää sotivien osapuolien tuomitsemiseen ja mustamaalaamiseen. Siinä käy ydinasialle huonosti. Ihmiset eivät kohta usko eivätkä sitten välitäkään.

Heprealaiskirjeessä käytetään ihanaa ilmaisua. Siinä kerrotaan, että olemme pelastetut Kristuksen lihallisen olemuksen, sen kuoleman kautta. Jeesuksen maanpäällisestä olemuksesta käytetään ilmaisua esirippu, jonka takaa löytyy koko jumaluus sen jokaisessa olemisen tilassa. Mekin olemme siis esirippuja. Kun maanpäällinen näytös loppuu, esirippu laskeutuu. Mutta sepä ei olekaan jutun loppu. Jatko seuraa kuolemattoman sielun tilasta ja tilassa – ja jopa kehommekin palaa siihen virheettömään tilaan, miksi se on luotu ja tarkoitettu. Olemme tunnistettavia sekä näkyvässä että näkymättömässä. Parasta olla sinut oman itsensä kanssa. Voimia antaa se tosiasia, että peilikuva sen kuin vain paranee!