21.08.2023

SUMU

Miten ihanasti sumu kietookaan maiseman kuin lahjapaketin sellofaaniin. Riitasoinnut pehmenevät ja käsillä on hyvä hetki. Tällaista kultasumua sain itsekin. Ihan naurattaaa, miten pienikin hyvä palaute vaikka vain sivulauseessa saa kivoja kierroksia aikaiseksi. Kiitoksella on iso voima ja vaikutus. Kunhan se ei vain ole tarkoitushakuista sumutusta. Siitä jää aina kiinni ja paha maku suuhun ja mieleen.

Syksy on tahtomattaankin kukkatarhan kuolemisen aikaa. Meillä sitä vastoin kuljetaan tässäkin asiassa vastavirtaan hanttiin panemalla. Kas jostakin syystä saan kesäkukkasia kuin vanhainkotiin

hoidettavaksi: otatko, en jaksa enää kastella. Ja minähän otan! Ilmainen paratiisipuutraha kukkii vielä pitkään syksyyn. Kyllä vanhatkin voivat, jos vain tahtovat ja uskaltavat! Ja ottavat auringosta viimeisiä voimansäteitä ihan ilmaiseksi.

Valitsin muistokukkia suvun tämän hetken vanhimmalle. Sinikka saa viimeisen tervehdyksen omasta rakkaasta mökkirannastaan iäisyysmatkalleen: kaislaa ja keltaisia kukkia ja kullattua heinää kuin auringonkiloa Mustikka-selältä. Siunattua matkaa Sinikka-täti! Jokainen kuolema pysäyttää myös oman kuoleman kohdalle. Millaiset muistokukat itselleni laitetaan? Tämä ei kyllä ole tärkein pointti, mutta kun mieleen kerta nousee, mietitään. Aluksi ajattelevat valkeita orghideoja. Taattu valinta, mitä kukkiin tulee. Mutta viime yönä uni hassutteli ja kysyi minulta kuin liikkeenharjoittaja, että siis hiekkaa ja mäntyjähän sen piti olla. Totta. Niissä on Tuija sielunmaisema vaikka vähän tuontikukilla koreillaankin! Miten niitä arkulle? No sen on jälkeenjäävien ongelma se! Äiti on pyytänyt arkulleen katajia. Niinpä niin. Riski on otettava, vaikka suojatusta kasvista onkin kysymys. Sanon sitten poliisille, että vainajan viimeinen toivomus. Luuletko, että luonto panee pahakseen. Älä pane sinäkään.

Ei aina vakavia. Kuka olisi uskonut, että tähän tullaan. Naapurin Mikael taputti kärpässuojaa ovella ja kyseli onkimatojen perään. Olisikon Tuijan kasvulaatikoissa. Kompostikin on rutikuiva. No eipä ole, mutta kuule, S-marketista niitä saa! Kaupasta! Matoja! No jaa. Kun kerran pistellään kärpäsiä ja jauhomatoja, saakohan lieroja typpeen ja vakuumiin pakattuna pian ihmisravinnoksikin.

Ai, että! Telkkarissa ovat mainostaneet Hormonit huvittelusarjan alkamista. Viittäkymmentä lähenevät naisihmiset ovat siinä sopuisan pilkan kohteen. En aio katsoa yhtään sarjaa, koska meillä eletään aihe jo todeksi. Kaikki naiset sen tietävät, että jossakin vaiheessa elämää estrogeeni on tuiki tarpeellinen ravintolisä. Jos kuitenkin on kaikelle lääkitykselle yliherkkä ja iso ongelma, niin tällekin tavaralle. Olemme tehneet ilmoitusvelvollisuus-sopimuksen. Laitan tyttärellekin aina tekstiviestin. Tänään puoli tablettia. Ensi viikolla kokonainen. Juttu on nimittäin niin, että mentalipuolen vaikutukset ovat merkittävät: karjahteluista itkuun asti. Perhe kestää paremmin, kun tietävät, että äidin pillereistä se vain kaikki johtuu. Ohimenevää on matriarkan itku ja kiukku! Ellei satu kynsistään seinälle nousemaan ...