Niin kuin sade ajallaan virvoittaa ja pehmentää maan! Siunauksien sateet antavat ihmisille leivän ja luonnolle levon. Oikea ajoitus ja sopiva määrä. Virvoittamisesta -tai virkistämisestä puhutaan liian vähän ja vähätellen. Kuulin juuri, millaisen ihmeen pelkkä vastaantulijan hymy valmisti ihmiselle, joka raskautettuna kaljakantamustaan raahaten sai vastaanottaa hitusen hyväksyntää. Rankkasateen saarna olisi lisännyt kuormaa. Poisnukkuneille toivotamme keveitä multia. Vastaankäveleville soisi ilonaskeleita!
Jospa tämä virkistäisi. Sopiva myötähäpeäkin voi tehdä sen, puhumattakaan riemusta, että muillakin takkuaa tahoillaan! Lapset lauloivat, että ruunalla kotiin. Minusta se kuulosti mukavalta hevosmiehen laululta: tosin ihmettelin, miksi uuteen lauluun oli valittu näin vanhanaikainen aihe. Ruunalla mennään nykyisin raviradalle, metsälenkille tai ratsastamaan. No, niin vain laulelin ihan julkisesti milloin missäkin, että RUUNALLA KOTIIN! Kuulosti mukavalta, kun starttasi omaaa autoa tai huiskutti heiheiksi kaupasta lähdettäessä. Kun epäilyksen siemen alkoi itää, googletin noilla sanoilla: tarkoititko kruunalla kotiin ja klaavalla Essonbaariin! Voi hirveetä. Pitäisi tarkistaa eikä vain poimia mukavanmakuisia sanontoja. Meikäläisellä se tahtoo tosiaankin mennä, että ruunalla kotiin ja laavalla mokiin … Mutta jotakin hyvää sentään: muistui nuoruus mieleen. Siihen aikaan mentiin Gulfin huoltsikalle. Mutta virvoitetaan raskautettuja tai vain niitä, joilla päivän maalauksessa on vain harmaita sävyjä. Olen löytänyt uudelleen postikorttien ilovoiman. Posti vain lisää mahdollisuuksia: koska posti kulkee miten sattuu, saa ajoitus mahdollisuuden osua juuri siihen hetkeen, jolloin värisävyjä tarvitaan kaikkein kipeimmin.
Mitä luulet ihmisten vastaavan, jos kysyt heiltä, mitä sateenkaari merkitsee. Sitä minäkin: sateenkaarikeskustelu on niin laajaa, että se vie myös symboliarvon mennessään. Alun alkujaan sateenkaari on perin Raamatullinen juttu. Se on merkki Jumalan lupauksesta, että Hän ei enää koskaan hävitä koko ihmiskuntaa vedellä, vaikka vedet välillä noisisivat ja tulvisivat. Kaatosateen sattuessa ja ukkoskuuron ropistellessa siunaan kuitenkin pihakukat, koska uusiin ei ole varaa eikä niitä juuri ole enää ostettavanakaan. Hyvin ovat säilyneet. Maljakkoon joutuneet kultapallot ovat suurin sateen saama sato. Mutta kauniitahan ne ovat sisälläkin, kultaiset pallot!
Jaa tämä sivu