Nyt ennen kuin vehreys peittää oksistot, on sopivan näkyvä aika puhua risukasoista. Tämä on risukasojen onnellisinta aikaa. Mitä vähemmän vihreää sitä suuremmassa määrin paistaa valoa risukasoihinkin! Ja vielä, mitä suurempi kasa sitä valtaisampi valosaalis.
Kuvakysymys! Mikä mytty koivussa? Risukasa ainakin! Harakanpesä? Vai romanttisemmin tuulenpesä tai iloisen yltiöpäinen tuulentupa. Mulkaisuksi menee, jos tietoviisaat kovaan ääneen valistavat, että sienitauti. Ensinnäkin: taudeillekin voi antaa ainakin kauniin nimen. Voi sitten epikriisiä lukea kuin eeposta ikään. Toiseksi: vika tai tauti tai virhe voi olla koko lailla kaunistus. Kaikki riippuu siitä, miten asiaan suhtautuu. Ainakin koivun sienitauti on kovin kaunis katsella. Tekisi mieli hypätä keskelle tuota tautia ja antaa tuulen leppoisasti tuutia vierailijan suloiseen uneen. Jos ihan totta puhutaan, näyttää koivun oksakasa myös aamukampaukselta. Muodosta voi päätellä, mistä nyt tuulee ja millä tuulella kampauksen kantaja oikeastaan on. Iso pysty, joka sojottaa eteen enteilee puuhakasta päivää. Lattea versio tietää päiväunia. Iso sotkos – ja kannattaa pidättäytyä suuremmista erimielisyyksistä. Jopa on puhutteleva koivu! Ja ihan tuulesta temmattu.
Ikääntymisen valoisa puoli on siinä, että on mahdollisuus katsella taakse päin. Monet risukasat on Jumala valaissut – ja valaisee loputkin! Kokenut kaiken tietää. Ei aina ole ankeaa, tulee loistokkaitakin päiviä ja hetkiä. Ne valoisat vain unohdamme helpommin kuin hankalat. Jos kaiken näkisimme ja ymmärtäisimme, huomaisimme, että risukasasta saa tuulensuojaa. Ilman tuulen taivutteluja puutkin jäävät vaille harjoitusta ja sitten tosimyrskyssä katketa napsahtavat.
Jumalan Pyhästä Hengestä sanotaan, että Hän on kuin tuuli: kukaan ei tiedä, mistä se tulee tai minne se on matkalla. Vain Puolustajan tekemän työn vaikutukset tulevat ajallaan näkyviin. Jos siis risukasasi on suuri, voit ottaa vastaan suuremman määrän tätä ihmeellistä hoitoa. Pyhän Hengen Tuuli valtaa risusalit- ja areenat – ja tekee mahdottoman mahdolliseksi!
Jouduin kerran kovaan paikkaan juttelemaan kahdelle nuorelle, jotka hautoivat itsemurhaa. Mitä osaan tehdä tai sanoa. Toivotin Jumalan viisauden tervetulleeksi tähän sotkokseen ja sitten vain aloin jutella. Puhelin, että mitä mahtaisivat nuoret miettiä, jos nyt päättäisivät päivänsä, mutta jo huomenna näkisivät toiselta puolelta, että yön yli nukkumisen jälkeen olisikin vastaan tullut elämän suuri rakkaus tai lottovoitto. Mahtaisi harmittaa, mutta niin radikaalia tekoa ei saa tekemättömäksi. Jospa sittenkin kannattaisi odottaa ja antaa elämälle mahdollisuus!
Sadussa koivulla on helmet. Voisiko sillä siis olla myös serpentiinipallot tai peruskoululaisen patalapuntekeleet ...
Jaa tämä sivu