17.12.2023

RETROTERVEHDYKSET

Näin kolmantena adventtina on jo ehtinyt tulla monta entisajan retrotervehdystä! Isomummon silmien kirkastumisesta tiedän, että postikortti perheväeltä tai ystäviltä sieltä jostakin on tervetullut tuulahdus ja muistutus, että ei ole jäänyt unholaan. Isomummo naurahtaa, että näinhän me tiedämme toisistamme, että olemme vielä elossa ja menossa. Tottahan se onkin – ja vieläpä viehättävä vanha tapa. Koulunuoret kokivat elämyksen kirjoittaessaan postikortteja ympäri Suomen. Monelle pelkkä postimerkki oli uusi kokemus: että mikä. Luulen, että kun digiloikkaus vielä etenee ja syvenee, vanhoista retrotavoista tulee oikea trendi. Onhan se jotakin ihan muuta saada omin käsin kirjoitettu tervehdys kuin väländys tietokoneen ruutuun. Sillä edellytyksellä tietysti, että luku- ja kirjoitustaito eivät tästä enää huonone. Sitä en sitten tiedä, saataneenko enää käsin kirjoitettuja kirjeitä. Tänä vuonna isomummo sai yhden. Aika näyttää! Kirjeen kirjoittamisesta saattaa tula mast mikäli hyberhyökkäykset tai sähköpula tekevät maailmastamme erilaisen tai sen vanhan – entisajan samanlaisen.

Ei nuukuus vaan järjellinen säästäväisyys näkyi jouluissa ennen vanhaan. Anoppilassa oli tapana, että lahjakääreisiin ei käytetä teippiä. Siihen oli hyvä syy: paperin saattoi aukaista ehjänä ja taitella sitten taas seuraavana jouluna uudelleen käytettäväksi. Kun viime jouluna paperi rapisteltiin saappaiden ympäriltä, juhlittavana jouluna samasta kääreestä löytyikin villapaita. Joulupaperikin oli osa perheen joulukulttuuria ja juhlahistoriaa!

Jos saisin laittaa katoavan kulttuurivaran uudelleen kiertoon, allekirjoittaisin postikorttini isolla merkityksellä. ”Siunattua joulua ihan kaikiklle toivottavat RAUHA JA TOIVO! Jos olet pannut merkille, sininen hetki laskeutuu täällä ainakin jo heti kolmen jälkeen iltapäivällä. Sinisen hämärähetken rauha laskeutuu, vaikka itse olisimme raskautetut. Rauha on löydettävissä - joka päivä. Eikä kysymys ole pelkästään maailmanrauhasta. Norpillekin toivotetaan pesimisrauhaa. Meille muille tarjotaan työmarkkinarauhaa, kehorauhaa, ja ennen muuta kotirauhaa. Sanakin muistuttaa: ”Rauhan Minä jätän teille, Minun rauhani!”