05.04.2023
HILJAA HYVÄ TULEE!
Onko se sitten niin, että juuri hiljaisella viikolla kuulee huolet ja murheetkin selkeämmin kuin
muulloin. Vai sattumaako lie, että juuri tälle hiljaiselle viikolle on syntynyt oikea huutoviikko.
Hiljaistakin huutoa on! Herra, ota nyt syliin ja rakasta. Tee terveeksi, vapaaksi ja hieman huolettomammaksi. Kanna sinä omat ja omaisten tuskat, tuttavien ja ystävien ja kuulopuheiden taakat ja painolastit. Herra, sinä toimit ja teet palkatta, jotta me saisimme omistaa rahatta ja vastineetta. Sanovat, että ilmaisia lounaita ei ole. Herran pöydässä kyllä on!
Pääsiäisen tehtävä on muistuttaa meitä siitä, että suo, jossa tarvomme on tuttu juttu Jeesukselle, kantoihan Hän ristille ne lukemattomat vangitsijat, addiktit, kivut ja sairaudet, mielen ja kehon taakat, sielun hädän ja sydämen puristuksen. Hänelle mikään ei ole vierasta, siksi koko roskan kantaminen Hänen eteensä on paremminkin viisasta kuin piilottamisen arvoista. Jos lähimmäisen edessä on virnistettävä hymy huulille vaikka märkänisi, Herra itse sanoo, että minä jo tiedän. Minä autan jokaista, joka huutaa minua avuksi – riippumatta tunteista tai ihmisten tekemistä säännöistä ja määräyksistä. Minä Olen jo kanssasi.
Jeesuksen ristinkuoleman ymmärtäminen ja omistaminen on vaikeata. Ja vaikeammaksi sitä vielä yrittää tehdä vastustaja, joka tietää häviävänsä kamppailun sitten loppurytinöissä. Mutta itse yritän miettiä ihmisen osasta käsin. Vaikka itse Jumala pyytäisi, että antaisitko ainokaisesi lainaksi kolmeksi päiväksi, miettisin pitkään ja todennäköisesti kieltäytyisin. Minä en voi Herra! En voi katsoa rakkaintani syljettävänä ja ristille ripustettavana. Entä jos et herätäkään häntä kolmantena päivänä kuolleista. Miten voin olla varma, että hänestä tulee maailman ja syntisten Pelastaja? Entä, jos koko juttu menee pieleen! Raastavinta olisi kuulla rakkainpansa huutavan, miksi äiti, sinähän sanoit rakastavasi minua aina. Tässä kohtaa nostan hattua. Jumalalliset taakat ja tehtävät eivät onneksi ole ihmisen osa. Ne on kaikkinensa jätetty Kaikkivaltiaan käsiin ja Jumalan suuriin suunnitelmiin. Siksi siis vain sanon, että tässä minä olen Herra. Auta minua kulkemaan siinä suunnitelmassa, jonka olet minulle yksilöllisesti suunnitellut ja varannut. Siitä nousee pääsiäisen aurinkokin tanssahtelemaan. Saan olla tällaisenani siunattu ja rakastettu – lopulta pelastettukin. Herra tekee joka päivä työtä minussa ja kaikissa asioissani – hiljaa ja huomiota herättämättä. Että minulla olisi elämä ja yltäkylläisyys!
Kirpparilla juttelin rakkaan ystävän kanssa. Hän on vehnästelevää tyyppiä ja aprikoi, että jospa taivaassa ei saadakaan taloa vaan pelkästään huone. Siihen heti kiirehdin, että nyt et ole lukenut huolellisesti. Herra sanoi menevänsä valmistamaan meille sijaa. Vai vielä talo. Saadaan olla tyytyväisiä, jos näine kaikkinemme pääsemme edes pukkisänkyyn! Onneksi huolenpito ei ole ansiosta – vaan armosta. Minä odotan kartanoa ja käyskentelyä viheriäisillä nurmilla norsujen ja leijonien kanssa haastellen. Ihanaa!