Kiitos ja kumarrus! Tackar och pockar! Suven sulojuhla on nyt sivuutettu ja upeata oli. Jos joku narisee yhtään mistään, saa luvan hävetä. Suomalaiset saavat kerran vuosisadassa hellettä oikein olan takaa. Se on helteen kanssa sama juttu kuin kylmällä. Sopii ja täytyy suojautua oikealla tavalla ja nauttia joko kuumaa tai kylmää juotavaa. Ihana kesä! Ja vielä on kesää jäljellä, vielä tulee hulppeita päiviä …

Ketä sinä muuten kumarrat? Tai kerro minulle, ketä kumarrat niin minä sanon sinulle millainen olet. Joka tapauksessa kannattaa miettiä, mikä on kumartamisen arvoista, sillä arvoistapa arvoista siinä juuri onkin kysymys. Ja muistetaanpa nyt tämäkin tosiasia, että kun toiselle kumartaa, toiselle samalla pyllistää. Tämä on ikitosi. Ikikirjassakin sanotaa, että et voi kumartaa yhtä aikaa sekä mammonaa että Jumalaa. Toiselle jää auttamatta kakkossija.

Tästäpä päästiinkin varsinaiseen asiaan. Ihmiset valittavat elämänsä vaivaa ja turhauttavuutta. Työ on yksi keskeisimmistä aihealueista. Sama ainainen raadanta ilman mielenkiinnon häivää ja huonolla palkalla. Mutta sitä saa mitä tilaaa. Jos kumartaa saavutettuja etuja, ennustettavuutta, titteliä, sosiaalista asemaa … siitä vain pyllistämään oman mielenkiinnon ja haluttavien haasteiden hankkeille. Sitä kai vain tottuu olemaan kumarassa samaan suuntaan niin, että ei vaivalloisestikaan saa tehneeksi toisenlaisia mukavampia valintoja. Suoraselkäisiä ovat he, jotka kaikkia uhkakuvia uhmaamalla tekevät uusia ratakaisuja ja valintoja. Jos olisin työnantaja, en missään tapauksessa palkkaisi ihmistä, joka on palvellut koko ikänsä samassa työpaikassa. Se on yhtä kuin ostaisi kalliisti hankaluuksia. Kyllä ihminen laitostuu työpaikassakin ja tahtoo sitten laitostaa toisenkin paikan, koska jokainen haluaa tuttua ja turvallista ja vain vähän uutta ja ihmeellistä. Harva meistä on rautaa tai äärimmäinen selviytyjä sielultaan kun on jokapäiväisestä elämästä kysymys. Vaan eikös olekin ainakin ollut tapana palkita pitkään palvelleita. Minusta se on aina näyttänyt sisäpiirin hommilta, että ehdota sinä minua niin minä ehdotan sinua – saadaan molemmat mitalit jostakin, jota on ollut vain tapana antaa. Ja monen mitalin ansio on vain sinä, että on tullut olleeksi ja eläneeksi melkein samojen ihmisten kanssa samassa paikassa. Voi aikoja, voi tapoja!

Raha on kaiken pahan alku ja juuri ja eikös tuo edellisessä tullut todistetuksi. Samaan kaartiin kuuluu rahan kanssa kulkeva maine. Harvassa ovat maineettomat rikkaat, mitä nyt uusrikkaat, mutta hekin rahaa käyttäessään pääset otsikoihin ja tosi-TV ohjelmiin. Kauneus ja terveys ovat varmaankin seuraavina kumarrettavina! Tarpeellisiahan nämä asiat ovat totta kai, muuta niilläkin on kääntöpuoli. Miten pussaat täpötäyteen tekopullistettuja huulia ja kosketat ihan luvan kanssa ratki pakattuja pakaroita tai rintavarustusta. On se maar ihmeellistä, että elävä ihminen haluaa muuttua patsaaksi: kaunis katseltavaksi mutta riskialtis kosketettavaksi!

Kaikenlaisessa kumartamisessa on haasteensa. Muistattehan vitsin, kun vanha ihminen kumartuu solmimaan kengännauhojaan, hän samalla tarkastaa, mitä muuta voisi vielä tehdä samalla asennolla, että ei tarvitsisi kumartua heti uudelleen! Olen tässä vähän sommitellut kumarrustestiä työpaikkahaastatteluun.. Onko teille käynyt koskaan niin, että kumarrutte ottamaan maasta jotakin ja samalla narahtaa. Toinen tähän verrattava tilanne on äkillinen naurunpyrskähdys, joka paineistaa toisenkin pään ääntelyyn. No, nyt alkaa testi! Miten toimit tällaisessa tilanteessa olettaen, että et ole kaupassa yksin. A) jatkat nauramista hiukkasen äänekkäämmin ja sitten sopivasti ääntä madaltaen huomautat, että kylläpä taas tehdas tuoksahtaa tai kysäiset, että levitetäänkös sitä lietettä tähänkin maailman aikaan vai avasiko joku typpeen säilötyn leikkeleen. Sitten vain toivotat hyvät päivänjatkot etkä ole milläsikään! B) Jäykistyt kauhusta ja lasautat kämmenen pyllyreiän päälle punastellen ja hikeä pukaten. Pyytelet anteeksi ja leyhytät olematonta rikinkatkua käsilläsi. Voi sentään, olen aloittanut juuri pierujoogan, mutta eihän sitä saa kaupassa eikä julkisilla paikoilla vain pierusalongeissa … C) lamaannut hetkellisesti sanattomaksi ja kalpeaksi. Kaivat nenäliinan esiin ja soperrat, että apua ja kiiruhdat sen enempää puhumatta itkua nieleskellen seuraavaan hyllyvälikköön ja siitä mutkille juosten ulos ovesta tavaroiden kanssa, jotka pudotat maksamattomana kassalle! Selvä juttu. Valintani on A, koska pokka pitää. A osoittaa myös luovuutta kiusallisessa tilanteessa ja herpaantumattomuutta saattaa tilanne loppuun ilman tappiomielialaa. Hyvä A!

Jaa tämä sivu