tuija.suistomaa@live.fi
Uusin teksti ensimmäisenä tervetuloa-jälkeen!
Lähetetty Iltasanomiin ja Savon Sanomiin
23.02.2023
NYT TARVITAAN KOULUKUISKAAJIA
Kohta yhdeksänkymmentä vuotta täyttävän äitini koulumuistot ja oppimiskokemukset eivät korreloi yhtään
tämän päivän koulutuspolitiikan ja oppimisen kanssa. Koulua käytiin kävellen pahvikengillä. Repussa oli resuisia
koulukirjoja, monen lapsen ja nuoren käsissä kuluneita. Oli ihanaa saada lyijykynä, kumi ja puhdasta paperia.
Kouluruokana olivat omat eväät: leipää ja suolaa. Vettä tuli sentään hanasta. Koulukavereita oli jopa neljäkymmentä
samassa luokassa käsittäen koko inkluusion kirjon – yhden opettajan hoteissa. Näistä olosuhteista ponnistaen
äitini ja hänen ikätoverinsa saivat sellaiset perustiedot ja -taidot, jotka haluaisimme mekin välittää lapsillemme
puhumattakaan korkeasta yleissivistyksen tasosta.
Koululaitoksemme on oppimisen ongelmissa lähes kaikilla tasoilla, vaikka meillä on käytössämme uusin
teknologia ja hyvä oppilashuolta. Opettajamme ovat pitkälle koulutettuja osaajia. Oppimista edistävät asiat
ovat melko hyvin, mutta tulokset tyystin toisenlaisia kuin isoäidin aikana. Silloin ei ollut resursseja, mutta tuloksia
syntyi ennennäkemättömällä tavalla.
Mikä on vialla, kun hyvin varustetusta koululaitoksesta ei synny luku-, lasku- ja kirjoitustaitoisia kansalaisia?
Senioriopettajana vastaisin ainakin näin. Tukehdutamme lapset ja nuoret informaatio-tulvaan. Kun sisältöä on liikaa, perusteiden oppiminen laimenee ja kevenee. Oleellisimman löytäminen vähemmän tärkeästä on asiantuntijan tehtävä! Myös tarpeelliset toistot jäävät aineistoähkyssä ja
ajan puutteen takia tekemättä. Loppujen lopuksi on vähän sellaisia asioita, joiden on tultava käytäntöön kuin selkärangasta. Opettajan olisikin rohkeasti nähtävä ne asiat, jotka on pakko hallita. Monet muut oppiaineeseen kuuluvat asiat voi jättää tiedonhankintataitojen varaan.
Elämyksellinen oppiminen lisää oppimistuloksia ja motivaatiota koko oppimisprosessissa. Rauhallinen tahti jättää aikaa mieleen
painumiselle ja tuo onnistumisen kokemuksia. Luovuuskin kasvaa näissä olosuhteissa. Hyvä opettaja ei ole kikkanikkari ja temppujen
tekijä vaan turvallinen aikuinen, joka aina vaan jaksaa kannustaa, että kyllä sinä osaat ja voit. Ja kun keskustelemme luokalle jättämisen dilemmasta, muistuttaisin opettajia siitä tosiasiasta, että teidän kohdallenne sovellettuna se merkitsisi tulos tai ulos!