17.02.2023
MASKAS RATKA!
Tyttäreni kuolemattomiin lausahduksiin kuuluu: mennään kotiin, oli niin maskas ratka! Taksiautoilija hymy suupielessään; jos sen osoitteen muistaisitte raskaan matkan vaivoista huolimatta. Meitä on monenlaiseen matkaan. Ja kaikesta huolimatta ja kliseisyydestään välittämättä: elämä on matka, ei päämäärä. On niin surullisen totta, että jokaista saavutettua pämäärää seuraa lässähdys: mitäs minä nyt sitten teen. Tämänpä takia juuripa juuri toivoisi päämäärän viivyttelevän vielä hetken.
Iloisen matkan tekeminen on korvaamaton lahja. Suomalaisuuden surumielisyyteen kuuluu veisata, että minä vaivainen ooon mato matkamies maan. Ja tätä ajatusta terästää vielä se seikka, että uskomme vakuutteluittakin, että muiden tielle ei kerry esteitä, kumpareita eikä pomppuja. Olemme mielestämme sellaisia harvinaisuuksia, että vain meillä matka takkuaa, hidastuu, keskeytyy … Tietysti sillä lisällä, että kaikilta se kyllä loppuu aikanaan. Vanhat tietävät kertoa, että loppulitviikissä pakostakin tunnustaa, että elämä ilman Jumalaa on helvettiä jo täällä maan päällä. Millaista mylläkkää se sitten onkaan iankaikkisuudessa!
Mummo lumessa ei tunne laturaivoa, vaan vain he, jotka unohtavat, että voivat itsekin kaatua ja kompastua. Ei tunnu kivalta ei, jos samaa raittia kiirehtivä ajaa yli ja mekastaakin vielä mennessään. Mummon pyydän nostamaan ja kevyempiä toistemme taakkoja kantamaan. Se, joka mekastaa eniten, kärsii sisällään surua ja tuskaa. Mitä Jeesus tekisi? No kävelisi mekastuksetta huolimatta rinnalla enemmän kuin kappaleen matkaa. Armeijan käyneet tietävät, että ei ole kiva retuuttaa väsähtäneen kamppeita omien lisäksi pitkän marssin aikana. Mutta lopussa kuitenkin kiitos seisoo, yhteiseksi hyväksi.
Saisiko olla matkasattumia? Nämä eivät saa käydä matkamuistoiksi. Katso siis kumppaniasi silmiin kerran päivässä. Halaa lasta ja kerro, miten rakas hän on. Kiitä kaikkia matkakavereita mahdollisimman vilpittömästi ja usein. Tästäkin saattaa olla iloa. Katso, mikä auton rekkarisi virsi mahtaa olla. Meillä taitetaan matkaa numeron 541 mukaan: taas valo varjot voittaa! Jos kuinka käykin tiedämme, tien päässä taivas koittaa.