19.10.2023
VÄLIHUUTO
Tämän välihuutotekstin motoksi sopii Särkyneen saviruukun sanat: anna savelle uusi muoto, tee minusta uusi ruukku!
Heikki aloitti aamun hallituksen puheenjohtajan myllykirjeellä talon asukkaille. Tehdään tästä uusi agenda, että kaikki ovat ajan tasalla ja yhteisöllisesti mukana. Siinä puitiin uutta sähkösopimusta ja tavallisia käytännön asioita. Palautettiin mieliin tärkeät yhteystiedot ja paljon muuta. Kiitoksia lisättiin roskien hallitusta hoitamisesta ja yleisilmeen siistinä pitämisestä. Minusta must -juttu! Naurettiin makeasti, kun läpilukemisen jälkeen totesin, että kyllä tästä nyt puuttuu pari tärkeää seikkaa. Pitäisikö muistuttaa kynttilöiden turvallisesta polttamisesta ja hampaiden pesemisestä. Heikki on perusteellinen. Paperi lähti monistukseen!
Heikin puuhailusta haltioituneena päätin itsekin kirjoittaa kiitos- myllykirjeen tavallisen blogin sijasta. Ensimmäisen kiitoksen lähetän eduskuntaan. Ihmiset ovat ottaneet vajaat kymmenen koronarokotetta ja jo nyt eduskuntakin heräsi keskustelemaan asiasta! Termit ovat vielä hakusessa ja välihuudot välttämättömiä, että vaikeasta asiasta päästään puheisiin. Vaara on, että jotakuta keksitään ryhtyä syyttämään, mutta se riski on päättäjienkin otettava. Sanon nyt vaan, että rokotekriittisyys on ihan yhtä luvallista kuin rasva- ja sokerikriittisyyskin sillä erolla, että rokotteen haitat hyötyihin nähden saattavat tulla näkyviin nopeastikin. Liika sokeri ja rasva tappavat hitaammin. Aihe pakkorokotuksineen on mitä ajankohtaisin, koska WHO havittelee valtaa määrätä yli itsemääräämisoikeuden ihmisten terveydestä. Minä huudan hurraahuutoja! Kun nyt vielä joku uskaltaisi sanoa ääneen sen, minkä kaikki kyllä tietävät. Koronarokotteiden lanseeraus ja käyttö eivät kaikin osin kestä päivänvaloa. Jos meillä ollaan hiljaa, muualla kyllä puhutaan ylikuolleisuudesta, hurjasta sairastuvuudesta, äkkikuolemista ja paljosta muusta. Kenen sormi on liipasimella, kun piippu osoittaa otsaa?
Minä tykkään Niinistöstä, kunnes toisin on valittava. Riemullista, että hän totesi koraania polttavien ihmisten älykkyyden menneen lomalle ainakin pieneksi hetkeksi. Mutta asiapa voi olla toisinkin. Jos olisin aktiivimuslimi ja uskon asialla saattaisin hyvinkin palkata jonkun polttamaan pyhiä kirjoja. Miksi? Polttamisen sivujuonteena voi hyvin aloittaa uskonsodan, koska joku meni tekemään niin nolosti ja pahasti pyhälle kirjalle. Että entäpä, jos polttaja onkin vain hyvissä hankkeissa. Eikös hän jo alkanut näyttää oikein sarjapolttajalta, kun tarkastellaan lupa-anomuksia. Ja miksi ihmeessä luvat annettiin. Nyt ruotsalaiset maksavat demokratiasta kallista hintaa. Muslimit haluavat päästä eroon kristityistä ja juutalaisista. Tässä asiassa esimerkiksi kahden valtion malli ei auta yhtään, koskapa alkaa riita pyhistä paikoista. Kristityillä ei enää ole käsitystä siitä, miten hartaasti ja halukkaasti jotkut toimivat uskonsa kanssa. Se on heille välttämättömyys, sen takia kun me emme uppiniskaisesti halua kasvaa islamilaiseen uskonkuvaan. Kiitän siitä, että vastoin ristiretkiä, nyt kristityt ovat niin järkiintyneet, että ketään ei tarvitse tappaa. Toisaalta asiaan on perusteltu selitys. Kristityillä ei enää ole uskoa, jonka puolesta taistella. Meistä on tullut penseitä lekottelijoita. Ei voisi vähempää kiinnostaa, kuka elää helvetissä tai joutuu sinne. Nyt on suosikkisarjani esitysaika. Olkaa hiljaa!
Kyllä on tekemistä ennen kuin saviruukut säpälöityvät uudelleen muokattaviksi! Saadaan ihmetellä ja itkeä, kun millään emme halua murtua ja muuttua. Onneksi Suuren Luojan hallitut kädenliikkeet tekevät ihmeet, joita maailma niin kovasti tarvitsee ja odottaa!