03.02.2023

PALAUTETTA! Viikset vinksallaan.

Aina kitisen, että kun en saa juuri palautetta blogistani. Onko ilmiselvä päätelmä se, että ei lukijoita, ei palautetta? Mutta nytpä sain – enkä ollut varautunut sen laatuun millään tavalla. Soittaja oli kummissaan tai niin mielensä pahoittanut siitä, että blogin alkukuva ja tekstit ovat valtavassa ristiriidassa keskenään. Katso nyt itsekin! Tervehdit lukijaa räppärin hattu päässä, joka on vielä nurinperin. Sinulla on Stalinin viikset ja varmuuden vakuudeksi vasarakin kädessä. Ja sitten puhut ja kirjoitat Jumalan valtavasta rakkaudesta. Mitä tästä pitäisi ajatella! No itse en ollut ajatellut ollenkaan, että videokuva lastenlapsille tarkoitetusta tarinasta muuttaisi muotoa näin radikaalisti. Kuvassa esitän kilpailuun osallistuvaa ruokaspesialistia ranskalaisittan. Tarinani selviää tervetuloa-tekstistä niin kuin sekin, että en ole saavuttanut tavoitettani olla Elisabeth Taylorin näköinen. Juu, et ole, mutta kyllä sinusta saa ihan nätin kuvan, olen varma. Tarkoitatko, että kun ahertaa vaivoja valittamatta … En tiedä, miten suhtautua. Onko soittaja sovinnainen ja ihan tositosissaan. Ja miten minä sen kuvan muutan, kun siitä on jo tullut tavaramerkki. Mutta ei niin ettenkö nyt ajattelisi. Muistin, että mikään ei ole miltä se näyttää. Jokainen ihminen ja asia kätkee salaisuuksia. Jos nyt itse sitten piiloudun stalinististen viiksien taakse ulkonäköongelmien takia, toinen piiloutuu toisenlaisiin asioihin. Vuorovaikutuksessa olevalle jää aina hutera vastuu rakentaa oikeata todellisuuskuvaa. Onko tuo lintu vai kala? Vain sellaisille lähimmäisille, jotka kulkevat rinnalla riittävän pitkään, aukeaa palasia todellisuuspalapelistä. Ja jos tämän ajatelman siirtää suurempiin kuvioihin, esimerkiksi päivän politiikkaan ja globaaliin valtapeliin, on jo hyvinkin turvallisilla vesillä – eikä ole höynäytettävissä. Ehkäpä minulle soitettiinkin juuri sen vuoksi, että muistaisin tämän tosiasian.

Ulkonäköpaineet kyllä vaivaavat yhtä hyvin vanhuksia kuin nuoriakin keski-ikäisistä nyt puhumattakaan. Ehkä ne Stalinin viikset alkoivat kasvaa jo nuoruusvuosina, kun pojat kiusasivat liivihamosen vuoksi, että sillä on tissiliivit. Pojilla ei ollut kokemusta liiveistä, koskapa mekkosen etulappu sai heidän ajatuksensa villiintymään. Mutta ei se mekon kantajan mielipahaa hälventänyt.

Lukiovuosien rakas koulukaveri yritti suudella, ja kun ei onnistunut, haukkui ryppykaulaksi. En ole unohtanut: tällä haavaa tuska vain kasvaa kalkkunan helttojen heilahdellessa leukaperien alla. Minulla on yksi kaunis ja yllättävä muisto. Kauppaan kävellessäni kuulin sanat, että sieltähän se kaunis rouva tulee. Jätän aina kertomatta, että kyseisellä henkilöllä oli mittava silmäsairaus ja näkövika.

Soittaja ei arvannut, että osui tarkoittamaansa suurempaan asiaan. Siinä sitten tuli puheeksi – älkää kysykö, miksi – miehen ja naisen suhteet flirttailun näkökulmasta. Soittaja ei kertomansa mukaan osannut eikä nähnyt tarpeelliseksi oppiakaan keimailun ja flirtin salaisuuksia tullakseen huomatuksi ja halutuksi. Olipahan vain oma itsensä. Naulan kantaan! Iloinen, naurava ja avoin ja vielä sanavalmiskin nainen on stereotyyppinä helposti sänkyyn kaadettava laitos. Hän ihan pyytämällä pyytää sitä. Huomatkaa, halutkaa ja pankaa – toimeksi. Ja nyt ihan totta, jos ei tällaisella mummoutta lähentelevällä ihmisellä ole suurempaa ajateltavaa, olkoon tämäkin ajattelematta. Tayloria en enää tavoita, muita haaveita ehkä vielä jossakin määrin. Niitä kohti! Vaan jokaisen on kyllä tehtävä voitavansa ja velvollisuutensa. Siksi liitän tähän todellisuuskuvan niitä ihmisiä varten, jotka eivät voi sietää viiksivallua.

Olin ihan unohtaa! Ihmisen on oltava ajan hermolla vaikka ei kaikkien tuulien mukana purjehtisikaan. Nykyisin tavataan jokainen asia ja kohtaaminen aloittaa sukupuolisen suuntautuneisuuden esittelyllä. Siis heipä hei! Jos en ole aiemmin muistanut kertoa, olen takuuvarma hetero ja heistä ehdottomasti nainen. Nyt ja tulevaisuudessa. Älkää antako mustien paperiviiksien herättää turhia epäilyjä. Sitä paitsi kautta aikojen on parrakkaita naisia esitelty sirkuksissa maksua vastaan. Miksipä ei siis minuakin internetin äärettömissä bittiavaruuksissa!