05.08.2023

KIITOS KESÄSTÄ

Luonnon kalenterikierto on tyystin erilainen, vaikka me ymmärrämmekin kesän loppuvan siihen, kun koulut alkavat. Kyllä yhä voi laulaa: vielä on kesää jäljellä, vielä tulee lämpöisiä päiviä … Puhumattakaan sadonkorjuun maistuvasta ajasta! Vielä on jäljellä. Lohduttavat ja kesäloman loppumista pehmentävät sanat. Valo ja vapaus, lämpö ja rauha eivät poistu yhtä aikaa kesän kanssa. Ne vain muuttavat olomuotoaan: kynttilöiden valo, huopa, hyvä kirja ja läheisten läsnäolo!

On ollut merkillinen kesä! Ei yhtään tavallinen kesä! On ollut helteistä hiekkarantaelämää ja grillijuhlaa sekoittuneena ennennäkemättömiin ja kokemattomiin tapahtumiin maailmalla. Kesä on kuulkaas näyttänyt meille maailmankaikkeuden mahdin ja ihmisen pienuuden sen rinnalla. No, joskus sekin on vain hyväksyttävä tosiasiaksi. Kaiken myllerryksen keskellä koulujen alkaminen vie meidät turvaa tuoviin rutiineihin. Tärkeintä on, että on koti ja kaverit ja yksi harrastus ainakin. Puhelimeen on asetettu väkivallan ja kiusaamisen tarkat rajat! Läksyt on tehtävä! Etsitään energiajuomaa parempia vaihtoehtoja, joista kattava kouluateria on mitä merkityksellisin juttu. Uni saa aikaan jaksamista, oppimista ja kasvamista. Muistutetaan siitä yhtä monta kertaa kuin hampaiden pesemisestä. Ja koskapa lapsille ja nuorille on rutiineja ruuhkaksi asti – vanhempienkin on syytä orientoitua samaan tahtiin. Opettajat pelkäävät, miten jaksavat ja osaavat taas tulla toimeen lasten vanhempien kanssa. Ylihuolehtivat ja välinpitämättömät aikuiset ovat yhtäläinen taakka huonon käytöksen kanssa. Ei vain ole sopivaa Wilmaa, jolle kertoa takkuilevista ja kiukkuisista aikuisista. Pelkistä tärkeimmät tarpeet – ja huomaat, että eihän tämä niin vaikeata olekaan. Ja kun vielä yrität asettua toisen asemaan hankalissa tilanteissa, olet jo yli puolet asian hoitumisesta! Pidä ennen kaikkea muuta huolta läheisistäsi. Tällä tavalla voit itsekin parhaalla mahdollisella tavalla!

Ja tässä tulee lahja kaikenlaisiin syksyisiin päiviin! Kuulkaahan, missään ei ole peruutettu ihmeiden ilmestymistä! Niitä voi putkahtaa mistä vain ja milloin vain. Paras tapa osua kohdalle on odottava mieli. Eikä tämä olekaan mitään siansaksaa eikä lampaanlatinaa: meilläkin kasvulavaperunat kasvoivat hienon sadon lähestulkoon ilman varsia. Miten voi kymmensenttisillä ja kellastuneilla varsilla kasvattaa kultaisia mukuloita. Sanopa se, vaikka perästä et osaa tehdä. Eihän se ihme silloin olisikaan. Ihmeitä odotellessa! Elämä on yhtä kasvamisen ihmettä alusta loppuun asti.