462

24.04.2024

LINTUKOTO

Onko Suomi vielä lintukoto vai halaako meitä huomisen halla! Nyt meni ainakin asuntomarkkinat hetkeksi sekaisin. Samasta linnunpöntöstä on käyty kiivasta tarjouskilpailua. Lumi- ja jääsade lopettivat pelehtimisen. Aika näyttää, löytyykö pöntöstä talitiaisen vai sinitiaisen kotipesä. Jospa olisi oma koto jokaiselle kuitenkin. Koti on paras paikka ponnistella maailman tuulissa ja kohota aikanaan omille siivilleen.

Opiskelijat ovat nyt kovasti nyreissään valtion tekemistä leikkaussuunnitelmista. Vaikka kirpaisisikin, rohkaisen, että aina löytyy selviytymisen tie. Olo ja elo on ehkä ollut niukkaa, mutta historian kulussa moni ei ole lainkaan päässyt osalliseksi haluamistaan opinnoista. Ei tarvitse matkata mammuttikaudelle, kun opiskelu ja elämä tehtiin kokonaan valtion takaaman lainan varassa. Eikä ollut yhtään itsestäänselvää, että lainan ylipäätään sai. Opiskelujen aikana tehtiin paria, kolmea työtä ja luettiin yöt. Oli lottovoitto saada tehdä oman alan keikkahommia, sillä näin sai hyvän verkoston löytää pysyvämmän työpaikan valmistumisen jälkeen. Asuminen oli heikun keikun. Elleivät vanhemmat voineet tukea, saisi vuokrahuone kaikilla rasitteilla kelvata paikaksi painaa pää tyynyyn. Selvittiin ja valmistuttiin! Ja seuraavat ainakin kymmenen vuotta maksettiin takaisin opiontolainoja korkoineen juuri silloin, kun olisi pitänyt perustaa perhe ja löytää oma koti.

Kylläpä olen ylpeä presidenttimme puolison esiintymisestä Ruotsin valtiovierailulla! Oli kansainvälisen tason glamouria molemmilta. Kuin ikkuna olisi ilmestynyt savupirtin pimeälle seinälle. Hyvä Suomi! Hyvä presidenttipariskunta!

Milloin ja minkä rajan ylittämisen jälkeen ihmiset, asiat ja ilmiöt muuttuvat naurettaviksi? Tunnen suurta huolta siitä, miten aikuisia viedään kuin pässejä narusta. Ihmetellään TikTok haastetta salakuljettaa puukko kouluun. Tosi huono homma – todellakin, koska kysymys on vaaratekijästä ja rikoksesta. TikTokin voi sulkea ja jättää käyttämättä. Vaan entä silloin, kun vakaat aikuiset arjessamme ihan vakavalla namalla perustelevat, miksi lapsilta vietiin lounastarjottimet kouluruokailussa. Onneksi nuoret ovat saaneet ottaa omat tarjottimet lokeroihin ja käytettäväksi. Säästöä veden suhteen siis syntyy siinäkin tapauksessa, koska koulu ei vastaa yleisten eikä omien tarjottimen saastuttamisvaikutuksesta. Huippujuttu oli oppilaan toteamus, että ehkä kieltävät tasa-arvoasioiden takia. Millaisen käsityksen me oikein annamme lapsillemme järjen käyttämisestä. Jos pelleillään, niin tehdään se kunnolla. Suurimman osan kouluruuasta voi syödä sormin tai leipäpalaa käyttämällä. Jokaisella voisi olla omat syömäpuikot. Oma peltimuki ja peltilautanen (ei siis missään tapauksessa muovia ) reppuun ruokapussiin niin kuin 50-luvulla – ja kyllä astianpesuvettä säästyy koulun mittarilla. Vaan kotona nuo ruokailukamppeet on kuitenkin pestävä. Intia ja Kiina syytävät saastetta pallollemme minkä ehtivät ilman aiettakaan paremmasta. Me mietimme tarjottimien pesun aiheuttamaa kestävän kehityksen pullonkaulaa. Hullua, ihan hullua! Jaa, mutta maailmaa matkatessani söin Intiassa ruokani usein banaanin lehdeltä. Voisikohan kouluruuan täällä meillä ainakin sesonkiluotoisesti tarjota raparperilehtikääreessä.