469
07.05.2024
TUTKITUSTI TARPEELLINEN
Pakkasta ja rakeita taivaan täydeltä toukokuun puolta väliä kolkuteltaessa! Jo vain olin ennakoinut oikein ja ostanut Välimerellistä tunnelmaa olohuoneen pöydälle. Ihmepensas siinä loistaa ja muistuttaa, että hyvä tulee aikanaan ja oikea oikeaan paikkaan! Tervetuloa vaan sinulle kesä.
Miten hyvin psalmin kirjoittaja kertoilikaan juuri tälle päivälle Päivän Sanassa. Herran silmä valvoo niitä, jotka Häntä pelkäävät (kunnioittavat) ja panevat toivonsa Hänen laupeuteensa pelastaakseen heidän sielunsa kuolemasta, elättääkseen heitä nälän aikana. Herra kohtaa siis kuoleman kanssamme! Hän valvoo arjen ja kaikki sen tapahtumat ja tarpeet. Herra on aina lähellä ja läsnä.
Tämä tieto toi rauhan, kun sunnuntaina otin vauhtia anbulanssilla. Tänään tuli serkkuni kuolinsanoma. Olen sitä sukupolvea, että niin kauan kuin itse seisoo, joutuu todistamaan ympäriltä kaatuvia. Muistan Mattia hyvällä mielellä ja naurulla. Opettelin polkypyöräilyn hänen perintöfillarillaan. Ruokailin Matin perheen ruokapöydässä lukemattomat kerrat puoliorpona äitini kanssa. Matti tiesi torihinnat eikä jättänyt toisiakaan tietämättömiksi: kalliiksi tuli ylimääräisten annosten jatkuva jakelu köyhille sukulaisille. Jumalan vilja kypsyy kaikilla vainioilla. Herra iankaikkisia sielujamme siunatkoon!
Kovin olen kärkäs antamaan napakkaakin palautetta. Sotesotkut eivät ole säästyneet minunkaan sanan säilältä. Mutta niille ihmisille, jotka sotea pienillä palkoillaan toteuttavat, annan täyslaidallisen kiitosta. Anbulanssin väki ja ensiavun hoitohenkilökunta olivat ensiluokkaisia ammattilaisia ja lämpöisiä lähimmäisiä. Kiitos kovasti!
Ja mitä sitten tarpeellisuuteen tulee, kiitos tyttärelleni iloa aiheuttaneesta tutkimustuloksesta. Tietävät nyt todistettavasti, että äidin puolen mummot edesauttavat lastenlasten hyvää kasvua ja kehitystä lapsuudessa ja läpi koko elämän. Mummoturvaa! Ymmärränhän minä, että kaikki rakastavt ihmiset lasten ympärillä ovat kultaakin kalliimpia, mutta kun nyt mummot saivat tämän kunnian. Se on se pakahduttava rakkaus! On vain muistuteltava omiin ajatuksiin, että rakastaa saa, mutta ei tunkea eikä tungeksia. On oltava läsnä, kun tarvitaan- ja tavoitettavissa milloin ikinä elämä vaatii niin. Onneksi mummoksikin saa kasvaa: pottavahtina on erilaiset tarpeet kuin uimavalvojana.
Sehän tässä onkin niin mukavaa! Niinpä niin: rakkautta ei jaeta – vaan kerrotaan kulloistenkin tarpeiden tyydyttämiseksi. Ja ovathan nämä juuri niitä hommia, joista sanotaan, että antaessaan saa – mittaamattomasti!