tuija.suistomaa@live.fi
Uusin teksti ensimmäisenä tervetuloa-jälkeen!
Kutimet eivät valmistu, jos ei kudi! Anteeksi kuinka? Nyt uskon, että tiedotusvälineiden suomenkielen runtelu tekee tuhojaan kaikissa ikäluokissa. Äitini, suomenkielen taitaja, runojen riimittäjä, suvun kronikoitsija, elämänsä kevään ja kesän esiintyjä vanhuuteen saakka – jos hän käyttää sanaa kudi, on media tehnyt myrkyllisen tehtävänsä. Elämme Baabelin tornin kielten sekoittumisen aikaa: tekemällä tehdään uusia sanoja, sekoitetaan erikielistä puhetta. On niin mageeta ja cool, you know!
Olen itsekin saanut sanojen rakastajan kasvun. Kirjat juonenkäänteineen ovat täyttäneet vapaa ajan lapsuudesta saakka. Ja lausua on pitänyt, kaikki koulunjuhlat läpeensä kyllästymiseen asti. Kun kerran lupauduit lausumaan, sait lausua loppuun saakka itkuvirsiä lukuun ottamatta. Mutta ei niin huonoa ettei hyvääkin: opettajaopiskelijakarsinnoissa piti myös lausua. Tarkkailtiin äänialaa ja eläytymistä. Ja täydet pisteet tuli. Kiitos äiti!
Nyt on menossa buumi pätkiä sanoja tavuttamissääntöjä huomioimatta. Miten kuvittelette lasten lukemaan oppimisen edistyvän, kun sanat ovat ihan sekaisin. Aina lapset ovat oppineet lukutaitoa matkatekstejä harjoittelemalla. Mikä riemu, kun autossa ensimmäistä kertaa kuuluu: kauppa! Ei siis K-au-ppa! Nyt kannattaa sanoa, että silmät kiinni, että väärä oppi ei tarttuisi. Ja totuuden nimessä joudun itsekin aika ajoin miettimään, että mitä tässä oikein lukee. Al-ennu-smyy-nti!
Kirjoittajana kyllä iloitsen vapaudesta. Nyt voi itsekin luvan ja trendin menossa keksiä millaisia sanoja tahansa. Ennen vanhaan tekstin kieliasu tutkittiin tarkasti. Monesti kävi niin, että mehevä ilmaisu muuttui matkalla paperinkuivaksi. Kun keljutti, keksin sanoa kielen tarkkailijoita kielennielijöiksi! Mutta murretta opin jo varhaisvuosina varomaan väärissä paikoissa. Mistä se johtuu, että savolainen kielen kiärylöinti pudottaa puhujan älykkyysosamäärästä aina pari asteikkoa.
Numminen lauloi lakitekstiä ja oppikirjaa. Tehdään me samoin! Puhuminen laulamalla auttaa änkytysongelmissa ja on niin hauskaa, että koulukansakin saattaisi villiinty moisesta hassuttelusta. Ja kielten opinnoissa auttavat intonaatioharjoitukset. Vedin kerran nenästä synnynnäistä ranskalaista puhumalla silkkaa suomea ranskalaisittain. Ällistyksen jälkeen hän kysyi varovasti, mitä murretta sinä puhuit!
Pitäkää huolta, että sanat eivät häviä. Mitä harvemmin käytetty sitä todennäköisemmin käyttöpuuttoon kuoleva sana. Tee itsellesi viikon namupurkki: aina kun käytät sanoja kiitos ja anteeksi, saat makeisen. Jos hampaiden reikiintyminen ei uhkaa, sanastosi on huonolla tolalla. Ja unohda hokemat: mahtavaa ja sikaupeeta. Jos et keksi muuta sanottavaa, ole hiljaa. Jotkut sanat ovat kuin graffitein töhritty seinä.
Joko on tehty mahdottomien sanojen Alias? Kortissa lukee MÄHNÄ. Alahan selittää ystäväiseni. Voi siinä kortissa lukea herkkupeppukin. Meillä se tarkoittaa makealle persoa henkilöä. Mitenkäs teillä? Ja verbaalivirtuoosi – sellainen tahtoisin itsekin olla!