14.01.2024

NAULAN KANTAAN

Nykyisessä maailmanmenossa on niin mahdottoman paljon ihmettelemisen aiheita, että eipä tässä muuta viihdykettä oikeastaan tarvitakaan. Miten onkaan mahdollista, että vaikka käytettävissämme on maailman paras tieto ja taito, sukellamme kauhuskenaariosta toiseen. Tahdossa täytyy olla jotakin vikaa ja oman edun tavoittelu sotkee pienimpiäkin kuvioita. Selittäkää nyt sekin seikka, miksi ydinvoimalaa ei voi vuosihuoltaa lämpöisen kesän kuluessa. Miksi se suljetaan maaliskuun pakkasilla? Ehkä siksi, että sähköntuottajat voisivat vielä kääriä mahdollisimman paljon voittoja ja tuottoja. Tai miksi Suomeen ei synny suomalaisia. Eikö lapsityövoiman laiton käyttö ala ja etene juuri siitä näkökulmasta, etta haluamme suurempaa syntyvyyttä taloudellisen tason saavuttamiseksi ja kasvattamiseksi ja ylläpitämiseksi. Väkivallan vaivaama maailma, johon meidän pitäisi synnyttää rakkaimpiamme vain työn tekemistä varten.


Ei tarvitse maalata mustaa. Voi ihan tervejärkisenä todeta, että se mitä ennustettiin tulevaksi on nyt aikaa, jota parhaillaan elämme. Kukaan ei juuri sano, että elämme kolmatta maailmansotaa. Mutta voiko kukaan kieltää, että alkusoitto ei kuuluisi oleellisena osana koko teokseen. Taas kerran elämme todeksi Kain ja Abelin kertomuksen, sen synkän veljesmurhan, jonka kateus ja viha saavat aikaisiksi. Kuka nousisi veljen vartijaksi! Kosto suojelun ja turvaamisen sijaan on bensaa liekkeihin. Emme tee maailmasta parempaa paikkaa tappamalla toisin ajattelevia ihmisiä. Heitä ei voi kerta kaikkiaan kitkeä keskuudestamme. Aina syntyy uusi sukupolvi, joka kantaa koston siementä ja haluaa syödä sen hedelmiä. Siinä on ihmiskunnan syntiinlankeemuksen juurisynti. Ja synti ei lähde sotimalla, vaan sovittamalla. Meillä on sovittaja Jeesus Kristus, joka vielä hetken odotettuamme seisoo viimeisenä maailman multien päällä jakaakseen armollista oikeutta ja rakentaakseen toisenlaista tulevaisuutta. Tämä tapahtuu yksilötasolla, mutta ehdottomasti myös maailmanpolitiikan ja koko maailmankaikkeuden tasolla.


Pitäisi myös uskaltaa ihmetellä, miksi Suomessakin ruumishuoneet kärsivät niin suuresta tilanpuutteesta, että on pakko käyttää kylmäkontteja. Kyllä pitäisi kysyä ainakin ajatuksiltaan, että milloin ja missä olemme päästäneet vapaaksi sellaisen sarjatappajan, jota emme nyt pystykään valvomaan saati hallitsemaan. Eihän meillä ole aktiivin sodenkäynnin ilmiselvää arkkujen tarvetta! Mitä sellaista siis on tehty tai tapahtunut äskeismenneisyydessä, että kuolleisuus on yli tavanomaisten tilastojen. Hautaustoimella kyllä pyyhkii hyvin – tietysti sillä edellytyksellä, että pysyvät itse hengissä.


Kun me elämme näissä ja näemme kaiken tapahtuvan – mitä meidän pitäisi tehdä. Eläkää kuulkaa sovussa kaikkien kanssa, mikäli se teistä riippuu. Meitä ei kehoteta kajauttamaan sotahuutoa, vaan nostamaan päämme. Älkää pelätkö, sillä teidän vapauttamisenne aika on lähellä! Elä arkeasi Kristus-turvassa kaikessa rauhassa: sinulle ei voi tapahtua mitään sellaista, mitä Jumala ei olisi suunnitellut ja sallinut. Kuviot ovat näkemäämme ja kokemaamme niiiin paljon suuremmat. Anna Jumalan sanoa sinulle, että sinä olet Minun. Siinä on ainut kestävä turvatakuu niin maallisissa kuin taivaallisissakin. Tästä kumpuaa vapautunut velvollisuuksien täyttäminen jokaiselle hänelle annetun mitan määrän mukaan: ei tarvitse enempää joskin ei vähempääkään. Määräosansa kullekin yhtä hyvin työssä kuin palkassakin.