14.09.2023

UHKA

Tyhmät ja hämmentävät kysymykset saattavat olla väylä ymmärtämiseen – molemmille osapuolille. Jos hyvin käy, kysymys pysäyttää väärän tien valitsemisen ja tuo julki väärät vaikuttimetkin. Kysyvä ei kuulema tieltä eksy, ellei vastaaja ole ovela eksyttäjä! Jos nyt ihmettelet, miksi osmankäämi on valittu blogikuvaksi – tuo ihmeessä muutama maljakkoon sisälle. Kaunis on katsella ennen siivoustyön aloittamista. Osmankäämi näet paukahtaa lämpimässä ja sotkee koko huushollin!

Ääntäni korottamatta olen itsekseni ja perhepiirissä kysellyt, mistä johtuu, että presidenttimme muistuttaa julkisesti ja yhä useammin suursodan- ydinsodan mahdollisuudesta? Presidentilliset puheet vaikuttavat joko rauhoittavasti tai lietsovat jo vireillä olevaa pelkoa. Miksi siis? Ja tuskin johtajamme vastaa, koska minä tahdon. Asiallisesti asiasta kuin asiasta! Mutta uhkan aiheuttama uho on kyllä unohdettava. Jos Suomi panee toivonsa pelkästään Natoon ja omaan puolustuskykyynsä – lienemme liemessä. Nato ei Suomea pelasta. Jos joku sen pelastaa, on se kyllä Jumala ja Kaikkivaltias niin kuin monesti ennenkin. Valmistautumisessa tulevaan on yhtä tärkeätä valmistautua henkisesti ja tärkeintä valmistautuminen on hengellisesti.

Näissä sotajutuissa ylpeys on suurin vihollisemme! Psalmeissa sanotaan viisaasti, että ylpeys on kaulakoristeemme ja väkivalta puku, joka meitä verhoaa. Pitäisi siis osata nöyrtyä ja vaihtaa vaatteita! Hesekiel taas opettaa, että väkivalta on noussut vitsaksi jumalattomuudelle. Jumalattomuus saa siis piiskaa väkivallalta. Jos mielimme eroon väkivallan uhkasta ja uhosta, meidän pitää kääntyä Jumalan puoleen.

Suomi on jo sodassa! Sodittaisiin nyt tämä tästä ja edettäisiin sitten suursotaan, jos sen välttäminen ei ole mahdollista. Maailman politiikan tasolla länttä, siis meitäkin, uhkaa voimakas pahan akseli, itä ja sen yhteenliittymät. Ei mikään uutinen, jos on lukenut Ilmestyskirjaa! Ulkopolitiikan esihenkilöiden soisin käyttäytyvän arvollisesti vihollistakin kohtaan. Voi olla jämäkkä ja silti hyväkäytöksinen! Sisäpolitiikan kanssa voimme räpeltää vaikka miten, ellemme halua tehdä hyvin ja oikein. Sisärintamalla on nyt niin paljon haasteita ja sodittavaa, että kansa on kyllä työllistetty, vaikka palkkatyötä ei olisikaan tarjolla. Miettikää nyt: lakot ja konkurssit, kaikenlaiset säästöt ja vähennykset. Siihen sitten lisätään kato ja kulkutaudit, sikarutto ja lintuinfluensa ja muut ihmistä vaivaavat taudit ja sairaudet, päivittäiset luonnonkatastrofit. Lapsemme on pakotettu elämään pelossa ja väkivallan uhassa samalla tavalla kuin aikuisetkin tekevät. Olemme kyvyttömiä ja luvattoman usein haluttomia suojelutyöhön. Toivo elää, jospa joku hoitaisi homman, että ei tarvitsisi itse liata käsiään. Jokaisen lähin vihollinen on lähempänä kuin muistammekaan: nälkä ja ruuan puute ja kylmyyskin omassa kotikolossa. Tässä on hosuttava niin monessa rintamalinjassa, että ihan ihmetellä pitää. Kaiken kukkuraksi uutisoivat meksikolaisista alieneista. Pitääkö nyt sitten alkaa tähytä taivaallekin. Jos ei tule pommittava drooni niin alienit ainakin. Ja niiden kanssa toimittaessa ohjekirjaa ei vielä ole julkaistu. Vaan kukapa käyttöohjetta lukisi! Hanakammin käymme haasteen kimppuun ja hyväksymme virheemme. Meillä kaikilla on ylpeyden kaulakoru, riipus tai paremminkin riippa ja taakka, joka kyllä osaa sotkea selväksi sävelletyt sävelet. Tarttis tavata joku, jolla on valmiita vastauksia. Etsitkö itse ennakkoluulottomasti?