04.10.2023

PAKON SANELEMANA

Onneksi olen saanut elää koko tähänastisen elämäni hurtin huumorin seassa! Ihasteltiin uutta kierrätyslavoista valmistettua kaunistusta. Kuvassa on Heikin tekemä penkki, jatkoa jakkaroille. Isomummo siihen, että miten se Heikki osaakin … Johon mieheni lakonisesti, että pakon edessä! Heikki on niin tottunut käden taitoja vaativiin pyyntöihin milloin mihinkin tarkoitukseen, että enää hän ei ole vuosiin miettinyt osaamista. Heikki tekee, mitä pyydetään – kaikkihan sen tietävät. Moni muu tekee vain sen, minkä osaa. Mutta kyllä on nätti! Omani on tilauksessa, koska tämä menee tyttärelle. Ja vaimon päässä pukkaa uusia suuria suunnitelmia tulevien kuormalavojen menekiksi.

Meillä on Suomessa kohta käden taitojen sukupuutto! Koulutusjärjestelmää voi varmaankin muuttaa kokonaisuudessaan kaksoistutkinnon suuntaan. Kyllä valkolakki antaa mahdollisuuksia, mutta koko opintaipaleen kestolle pitäisi saada kansalaisosaamisen kurssi. Se, että seiskalla ja ehkä valinnaisissa tekee jotakin käsillään, ei riitä. Oppimisvelvollisuuteen pitäisi liittää sellaisia sisältöjä, että ne auttavat omaa elämää ja yhteiskuntaakin. Tällä tavalla menetellen oppilaat saisivat lisänäköaloja ammatin valintaankin. Jos kaikille kasvaa peukalo keskelle kämmentä – on evoluutioepeli tehnyt meille melkoisen kepposen.

Luen iltaisin Wilkersonin hartauskirjaa! Tuli hyvä teksti. Siinä Herra kysyi Wilkersonilta, että mitä sinä oikein odotat. Mitä ihmettä sinä odotat koko ajan? Sanopa minulle, miksi juuri tämä päivä ei voisi olla sinun elämäsi paras päivä. Ja huomenna, siinä sinulle taas elämäsi paras päivä – siihen saakka! Kummastelin valevirkamiehiä, valehoitajia ja muita puijaajija – mutta itsekin odottajana olen valeminä, oman elämäni valepersoona. Odotan jotakin, jotta voisin olla jotakin. Eikö siinä jää elämä elämättä! Meitä on monia – oman elämänsä valehenkilöitä.