494

27.06.2024

OMITUISUUKSIA ITSESTÄMME

Lupiinipelto herättää useammanlaisia tuntemuksia. Tiedotusvälineet paahtavat lupiinien hävitystietoa ja kukka kasvaa valtavalla volyymillä vaikka missä. Dokumentoidusta hävitystyöstä maksetaan joillakin paikkakunnilla. Onhan se kiva kesäleikki, mutta muuten kasvun rajaaminen vaatii järeämpiä toimenpiteitä. Leikkaaminen – joka vuosi ennen siementen kypsymistä on verraton tapa tienvarsille ja suuremmille alueille. Muu noukkimistyö on lillukanvarsia, mutta varmaankin mukavaa. Pitäisi vain saada asiaan osallistuvat kaikki samaan juoneen. Tienvarsilla näkee aivan päinvastaista työtä. Iso lupiinipuska on jätetty kaatamatta, koska se on niin komea. Kotoperäiset kasvit on sitä vastoi raakalaismaisesti leikattu ilman, että ne olisivat kukintansa päättäneet ja siementäneet.


Ajatella, jos kasvaisikin vain lupiineja. Kyllä olisi yksitoikkoista! Niin elämässäkin. Erilaisuus saa aikaan mielenvirkeyttä ja osallisuutta hyvässä ja pahassa. Eläpä nyt sitten koiranputkena lupiinien seassa! Lupiini määrää ja koiranputki kehystää sen kauneutta. Molempia tarvitaan!


Kylläpä minua lykästi! Kului kuusi vuotta ennen kuin sain uudet patalaput. Vanhoja toki pestiin ahkerasti. Lopulta Ilo-koira teki ratkaisevan liikkeen: nappasi ruokatahroilla ja vuosien hajuilla kyllästetyn lapun ja leikki suurta riemua osoittaen. Lopulta annoin lapun parin senkin Ilon iloa lisäämään. Ja sain upouudet tilalle. Ja sitten omituisuuksiin! Etkös sinä saanut lahjaksi oikein merkkilaput? Sain, mutta inhoan patalappuja, jotka eivät ole puuvillaa. Ei voi olla totta! Aina paljaat varpaat, puuvillapatalaput ja elämäntason indikaattori: orghidea olohuoneessa, siis valkoinen. Juu, ei luetella enempää, siitä tulisi liian pitkä omituisuuksien olemassaolon luettelo. Isomummo oli hiljaa kuunnellut kahvipöytäpölinöitämme ja päätti hassuttelun naurunremakkaan. Isomummo katsoi tytärtään ja totesi toinen silmä kiinni painettuna sihdaten, että en olisi arvannut, että tuommoinenko siitä sitten tuli.


Saa nauraa! Pikkuinen tyttölapsi seurasi tädin uimapuvunvaihtoa silmä tarkkana. Yläosan paikalleen asettelu herätti huomiota. Tiedättehän te taktiikan: hakaset paikalleen pallean päällä, kiepautus ja pussitus. Hakasvaiheessa tyttönen ratkesi puhumaan. Kuule, meidän äiti laittaa aina ne pussit etupuolelle!