633

25.01.2025

JOKAPÄIVÄINEN VAINO


Alkavan viikon alussa allakka pysäyttää meidät muistamaan ja muistelemaan kaikkia vainottuja uhreja. Tämän soihdun pitää palaa, jotta yksikään ei tulisi sanomaan, että holokaust on mielikuvituksen tuotetta. Soihtu muistaa myös kaikkia niitä arjen vainottuja, jotka kamppailevat sen kanssa, että he eivät ole hyväksyttyjä.


Sanna Marinin vainooja on pinkissä puvussaan päässyt lehtiotsikoihin. Usein monet eivät saa minkäänlaista näkyvyyttä: he kärsivät vainotun osan yksin. Ja kovin monesti kiusattu ja vainottu uhrina olemisen lisäksi joutuu etsimään pelastustietä sen sijaan, että vainoaja saisi ansionsa mukaan. Eivätkö juuri työ- ja koulukiusaamisen uhrit ole niitä, jotka joutuvat jättämään näyttämön ja siirtymään pois valtapiiristä, jota vainoaja jääkin hallitsemaan. Amerikan paperittomat siirtolaiset kohtaaavat nyt massavainon, osittain omasta syystään, kun ovat lähteneet etsimään elämää ja leipää. Ihonväri ja uskonto jaksavat pitää vainotilastoja luksuslukemissa.

Väkivallan vaino kasvaa ja leviää ja pelko voi hyvin.


Kaikkien aikojen vainotuin henkilö on Jeesus! Saman kohtaavat Hänen seuraajansakin: halveksunnasta hengen lähtöön. Sana on opettanut, että eivät palvelijat ole Herraansa suurempia. Jos Jumalan Poikaa on vainottu, vainotaan Hänen ystäviään samalla tavalla. Tämä on näytetty toteen tänäkin päivänä! Itse asiassa voi jopa ajatella näin: ellet koe arjessasi edes pientä jeesustelijan ilkeämielistä moitetta, pitäisi sinun pysähtyä kyselemään, kenen kelkassa tässä oikein kuljetaankaan!


Tilastojen perusteella on pakko uskoa, että juuri kristityt ovat tähtäimessä. Terrorismin pelon takaa varjelemme esimerkiksi islamin mainetta ja kunniaa. Jotkut uskonnot ovat tuotteistaneet sanomansa niin hyvin, että emme osaa nähdä niiden sieluamme vainoavaa vaikutusta. Katselemme kyynelsilmin orjantappurakruunua ja kiristelemme samaan aikaan piikkilankaa lähimmäistemme ympärillä.


Jeesusta vainottiin Hänen maanpäällisen elämänsä aikana kuolemaan saakka. Ylösnousseena Jumalan Poikana vaino jatkuu Hänen omissaan. Ei ole niin vähäpätöistä vainottua etteikö kipu koskisi Jeesusta itseäänkin. Jokaisella ajalla on omat Paavalinsa, joilta kysytään: Miksi vainoat Minua.

Tuo tuosssa ärsyttää. Tuo on vallanhimoni tiellä. Tarkoituksiltaan hyväksi väännetty vääryys ja väkivalta – siinä pelkästään pelon tunteen antama aihe raivata erilaisuutta pois elämää näkemästä. Kosto, samalla mitalla vastaaminen – mitä muuta se on kuin selittelyllä luvan antamista toisten kampittamiseen!


Hiljaisuus ja vaikeneminen ovat vääryyden vaikutuspiirissä yhtä suurta vainoa kuin aktiivinen tekeminenkin. Olla välittämättä on olla vaikuttamatta: varjoon vetäytymällä ei säästy huonolta omaltatunnolta. Voi sanoa ääneen ja tehdä asian näkyväksi ottamatta puolta! Jumala siunatkoon meille ihmisiä, jotka uskaltavat sanoa, että tämä ei ole oikein – tämä on väärin.


Jumalan toimintatavat ovat tyystin toisenlaiset kuin omamme. Vainotuille annetaan hämmentävä keino puolustautumiseen: rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat, rukoilkaa, älkää kirotko!