676
29.03.2025
PIENI SYNTI ON YHTÄ SUURI
Kaihdamme synti-sanaa! Puhumme mielummin pahoista teoista ja ajtuksista. Puhumme väärin tekemisistä ja huonoista valinnoista. Kaikki tämä on syntisukulaisuutta! Väärin mikä väärin. Paha mikä paha. Synti on kuin lähtemätön tahra, siksi se pelottaa. Näkeekö kukaan, ei kai vain joku huomannut tai pannut merkille. Kummallisesti synti etsii ulospääsyteitä jo silloin, kun vasta on oikein päästy synnin makuun. Jos minä ihan vähäsen ja tämä on viimeinen kerta. No en minä sentään ole murhannut ketään. Kyllä ihmisellä on oikeus nauttia. Ja synti elää ja kukoistaa silloinkin, kun se ensin hyvälle maistuvana alkaa hiljaa tuntua karvaalta ja katkeralta. Täi on tervassa ja pysyy!
Kyllä pitäisi – syntikoulutusta ottaa käytäntöön. Ellei tunne synnin sokkeloita, voi eksyä luulemaan, että sille voi aina jotakin tervehdyttävää tehdä silloin, kun itse haluaa. Etkö muka ole kokenut, että synti sitoo ja suurenee: se on kuin juoksuhiekka, joka nielee ja lopulta upottaa. Kuka voi auttaa! Jeesus on voittanut synnin ja sitä seuraavan kuoleman. Parannuksen tekeminen alkaa samalla tavalla kuin alkoholistilla: minä olen syntinen, auta ja armahda minua. Synti kuljettaa aina parannuksen tekemistä ja anteeksiantoa rinnallaan. Se mikä on tarjottu, on annettu.
Näillä mietteillä kauhistelen lapsipornoon tarjottuja vaihtoehtoja: että jos tekoäly ja leikkilapset. Synti nauraa niin, että roiskuu. Jaahas, oikein valmennusta oikeata varten. Kerrotaan ja näytetään ja nostatetaan himoa oikein kunnolla, niin jo vain kohta retkahtaa ja oikein kunnolla retkahtaakin. Ja tässä samalla ei ole houkuteltu vain syntiin. Samalla on ajatustasolla raiskattu lapsi toisensa perästä. Kutsutko sinä kotiisi sedän tai tädin, jonka mieltymyksistä tiedät – katsookohan se meidänkin lapsia sillä silmällä. Hyvä tavaton. Perussääntö on, että synti on kitkettävä juurineen! Ja loppujen lopuksi työn voi tehdä vain Jeesus. Olemme kovin heiveröisiä taistelemaan omia mieltymyksiämme vastaan. Eheytyminen on kohta laitonta. Käytä siis samaa taktiikkaa kuin synnin kanssa avun saamiseksi. Sano ihan yksin ja salaa Jeesukselle, että minä tarvitsen apua. Kenenkään muun ei tarvitse tietää. Ja apu tulee, satavarmasti. Näille ihmisille on sanottu: siellä missä synti on suureksi tullut, on armo tullut ylenpalttiseksi. Jos katsot, että et tarvitse apua, tiedä, että synnillä on mitta Jumalan silmissä sinunkin kohdallasi. Kun kosket Jumalan silmäteriin, lapsiin, kosket Jumalaan itseensä. Luuletko kestäväsi sen!
Onko mitään mahdollisuutta puhua muustakin kuin seksistä. Löytyykö arvollisia näkökulmia asioihin, vaikka siihen ei sukupuolisuus liittyisikään. Vanhuksille laiteltavat sateenkaarivanhainkodit saavat kananlihalle. Ei sen takia, että erotiikka ei kuuluisi vanhuksillekin, jos haluavat, mutta mutta.
Antaa ja ottaa – pyrimme integroimaan sateenkaariväen tasavertaisina kansalaisina keskuuteemme; ja samalla ehdotamme eristämistä omiin laitoksiinsa. Ei pitäisi päättäjien antaa päättää.
Vanhuksetkin osallistuvat siis sekoitettuun asuntopolitiikkaan. Meillä on vain kaksi paikkaa sateenkaarille, emme voi sijoittaa mihinkään heterovanhusta, joka on täysin toisten liikuteltavissa. Eikö kenenkään kello soi. Eikö hälytyskeskuksesta vastata. Kyllä on sekoitettua. Kun kaikkia ihmisiä soisi asuvan oman halunsa mukaan kaikkialla – me kiintiöitämme ja pakkosiirrämme – totta totisesti sekoitamme. Kela määrää muuton, ei perhe itse; ja asunto löytyy, ei sekoitusta ajatellen, vaan mistä sattuu. Ja kun et työttömäksi jouduttuasi pystykään maksamaan asuntolainaa, astuu sekoittaja kuvioon. Pakkomyynti ja pakkomuutto. Onko vielä tilaa yhdelle seonneelle!