655

01.03.2025

PELLEILYÄ

Näin vanhaksi piti elää ennen kuin sain vastauksen mieltäni arkarruttaneeseen kysymykseen: miksi pellen kasvoihin kulmakarvojen keskivaiheille piirretään aina tehosteviivat, yksinkertaiset tai koristeelliset ylös päin kohti otsaa. Henriikka kutsui lapsena kulmakarvoja kalmakurviksi! Olipa osuvasti oivallettu. Oma peilikuva näin vanhemmiten selittää kaiken. Toden totta vanhenevan ihmisen kulmakarvoihin tulee kuin tuleekin tuo kumma viivakaksikko. Varsinkin, jos käyttää meikkiä, viiva pyrkii väkisinkin esiin. Kulmakarvojen musta väri pakkautuu tuohon pystyryppyyn ja tekee katsojastaan peilikuvapellen. Ja sitten se kalma: pellen olemukseen kuuluu nauru, mutta syvällä mielen sopukoissa suuri suru, jota peittää kekkalehteleva, suuri punainen nenä.

Ei tähän enää kyllä tekopellejä tarvittaisi! Toimittaja esitti kysymyksen: mitä toistuvasti mustaan pukeutuminen kertoo Sanna Marinista; mitä hän sillä oikein viestittää. Minäpä vastaan. Musta asu on aina enemmän chick kuin kukkamekko. Musta kotelomekko on aina varma valinta tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. Koruilla ja muilla hörpäkkeillä sitä voi sitten keventää tai syventää vaikutusta entisestään. Musta on käytännöllinen ja aina viimeistelty viimeistä piirtoa myöten. Tässä kohtaa mustalla ei ole mitään tekemistä magian tai mustien ajatusten ja tekojen kanssa. Kysymys on tyylistä – olipa Lyyli kuka hyvänsä!

Valoa ei kanneta säkillä sisään, vaikka se tosi tarpeen olisikin. Otsikoihin päätyi nuori poliisinainen, jota kähmittiin ylikonstaapelin toimesta paljussa. Mistä kohtaa tätä väärin käyttäytymistä pitäisi moittia? Tulee mieleen mee too, mutta kuka uskaltaisi esittää perustavaa laatua olevan kysymyksen – mitä nuori nainen tekee puolipukeissa paljussa ehkä esihenkilönsä ja vieläpä mahdollisesti ukkomiehen kanssa. Kyllä, kyllä, koskemattomuuden rauhaan pitää voida luottaa – mutta ajanvietteen ja rentoutumisen laadun suhteen voisi kysellä sopivuussääntöjen perään. Vai olenko niin vanhanaikainen, että vieraiden ihmisten paljuhiki sekoittuneena omaani ei kyllä innosta, inhottaa. No, koska paljussa ei kai ole kiva märkäpuvussakaan, jättäisin ehkä menemättä ja istuisin kuumassa vedessä perheenjäsenten kanssa. Ja sitten varoituksen sana: Ruotsissa on tiettävästi käytetty E-passia seksin ostamiseeen. Kuka vetää rajan minkin kulttuurin – hieromakulttuurin – oikeellisuuteen ja hyvinvoinnin lisääntymiseen kehon kulttuurissa. Sitä minä vain, että jos työyhteisö maksaa paljun vuokran E-passeilla – olisin entistäkin varovaisempi!

Politiikan, ainakaan kansainvälisen sellaisen, ei pitäisi antaa pelleilylle pienintäkään mahdollisuutta. Zelenskyn ja Trumpin sekoilu Valkoisessa talossa TV-kameroiden edessä on hyvän käytöksen ja viisauden lorun loppu. Raamattu kehoittaa kääntämään toisen posken. Tämä ei tarkoita yltiöpäistä mäiskeeseen alistumista, vaan tätä: ei ole pakko provosoitua, vaikka kuinka provosoitaisiin. Zelenkyn olisi pitänyt nyt jo tässä vaiheessa käsittää Trumpin egon määrä ja laatu. Siksi hänen asemassaan olisinkin pahoitellut sitä, mistä minua syytetään. Olisin vedonnut Trumpin hyvään puoleen suuren maan kuninkaana ja Ukrainan suojelutarpeeseen, jota ihana isoveli voisi toteuttaa. Näyryys on viisautta. Ja mitä mineraaleihin tulee, olisin sanonut, että itse antaisin viedä tuhkatkin pesästä mikäli se minusta riippuu – mutta kun olen vastuussa ukrainalaisille, en voi jakaa miten vain toisten omasta, jota minut on pantu varjelemaan. Koska en ole yhteenoton kumpikaan osapuoli ehdotan täydestä sydämestä seuraavaa: otetaan aikalisä, jolloin setvitään ja sekoiluitta selvitellään sodan lopettamisen mahdollisuuksia. Tehdään siksi aikaa Venäjän valloittamasta alueesta ei kenenkään maa ja Krimin omistuksesta päätetään arvalla.