653

27.02.2025

PARADOKSIPARKKI

Ihme, että eivät jo kansainvälisestikin uutisoi, että Suomessapa terveydenhoito on ulkoistettu kumipyörien päälle. Juu – ja puhelinlangoille laulamaan! Edellisessä tekstissä kirjoitin, että potilaat ajavat kelatakseissa ympäri hyvinvointialuetta apua hakemassa: menee työpäivä ja valtiolta varat, vaikka keskittämisen piti säästää suuria summia rahaa. Miten vihreät oikein seuraavat aikaansa. Hepä ehdottavat autoilun rajoittamista juuri tähän saumaan eripuolilla Suomen kuntia. Yksi vetää ja toinen työntää ja kolmas kantaa säkillä valoa pimenevään palveluverkostoon. Moniarvoisuuden maailmassa tarvitaaan nyt ennen muuta yksituumaisuutta.

Toinen terveydenhuollon kummajainen on takaisinsoitto: se joko tulee tai ei, mutta vastaamatta jäänyt puhelu ei takaa uudelleen yrittämistä. Hoitaja soittaa, lääkärikin soittaa – ja asiakas on kahlittu määrittämättömään aikaan odottaa soittoa, joka murfimaisesti varmasti sattuu kaupan kassajonoon tai muuhun kiusalliseen paikkaan. Puhelinpalvelu on muuttunut puhelinpalvonnaksi! En kuule voi nyt hoitaa tätä asiaa, kun odotan lääkärin soittoa!

Paradoksaalista tämäkin: me ymmärrämme onnen ja epäonnen eron, mutta käsitämmekö, että meitä kampittaa kaiken aikaa harhaonni. Emme oikein pysty määrittelemään, mitä onnella tarkoitamme, mutta olemme kahlinneet tähän harhaisuuteen koko yhteiskunnan. Miten olisi mahdollista määrittää jotakin, joka on tyystin erilaista eri ihmisistä puhuttaessa. Onni yksillä, kesä kaikilla. Olemme kasvattaneet nuorisonkin tavoitteleemaan onnellisuutta, jota kuitenkaan ei oikeastaan ole olemassa. Siinä sitten harovat ja tavoittelevat – tuulta hyppysiinsä ja masentuvat pahanpäiväisesti. Minua niin masentaa lähtä kouluun. Juu, niin masentaa lukemattomia muitakin nuoria – ja aikuisia vasta masentaakin vallan tavattomasti, onhan mahdollista, että sitä työpaikkaa ei enää olekaan edes olemassa. Onnen tavoittelija jää sitten mainonnan armoille. Ota enrgiajuomaa tai mällytä karkkeja hyvän olon saavuttamiseksi. Ja sitten, kun olet sokerihumalassa laskussa tai nousussa – laitetaan yliaktiivisyysmääritelmiä ja hoitosuunnitelmia ja lääkitystä. Kuka haluaa soittojonoon? Jotenkin tämä hullutus on pysäytettävä. Mutta älä pitkästy odottamisen takia. Operaattorillekin on jonotettava asiointipuheluaikaa ainakin viikko.

Yritän maadoittua! Mitä Raamatussa kerrotaan miehestä, joka luuli olevansa onnensa kukkuloilla. Hänellä oli täydet varastot kaikkea tarvittavaa, ei siis huolta huomisesta. Silloin juuri tuli eteen se seikka, joka ilmoitti, että toimita talosi, sillä sinä kuolet huomenna. Kuolet – juuri, kun sinun piti olla onnellinen ja levähtää hetkisen verran. Raamatussa puhui Jumala, mutta yhtä hyvin Hän voi antaa puheenvuoron sairastumiselle, talouden yllättävälle romahtamiselle tai mille hyvänsä. Onni kuolee luvattoman monella tavalla juuri silloin, kun epäonni tuntuu kaikkein epätodellisimmalta vaihtoehdolta.

Tässä on tukeva maa jalkojesi alle. Älä harhaudu juoksuhiekkaan ja harhaonnen tavoittelemiseen. Raamatussa sanotaan näin: silloinkin, kun se (elämä) on parasta ollut, on se työtä ja vaivaa ollut. Kun Jumala päätti, että otsasi hiessä – niin totisesti toteutuu tuo määre jokapäiväisessä elämässämme. Miten siis selviämme? Vallan mainiosti. Tarvitaan vain niitä muistutuksen toistoja, että Jumala ei jättänyt meitä selviytymään yksin. Ja tässä on se onni, jota emme ymmärrä tavoitella. Kun epäonnen aallot vyöryvät mielummin yli kuin ohi, kysyn varmana vastauksen saavuttamisesta: Herra, miten Sinä pelastat minut tästä! Onni on olla pelastettu, autettu ja kokonaan armahdettu.