682

09.04.2024

KIELI LAULAA

Antaa sanojen soida ja kielen laulaa! Kun Mikael Agricola ryhtyi irroittelemaan kielen kantimia, syntyi suomalainen identiteetti. Puhdistuipa siinä samalla uskokin ja versoi valistusta. Tällä haavaa hoilaa Helsingissä Oodi ja Savon pusikoissa kuiskii ja hymisee vanha keittiökomero. Mittasuhdekysymyksiä vain! Kirjan voi ottaa kainaloon kuka vain ja missä tahansa: sivistys on saatettu jokaisen ulottuville.

Lapsen ensimmäiset sanat kirjataan tarkasti muistitalteen. Sanoi se, ihan totta! Sanoi äiti tai maito tai … jotakin ihmeellistä. Sitten, kun oppi sanomaan paljon, sanottiin, että suu kiinni. Sanasotaset tulevat sanataituruuden kasvun myötä. Sananvapaus!

Jos olisit sana, mikä sana olisit. Antakaas, kun mietin! Olisin käsi: anna käsi, ota kädestä, käsi kädessä, käsi sydämellä, kättä päälle ja kaksin käsin. Ja siinähän se elämä elettäväksi tulikin sormenjälkiä myöten. Nyrkkiin puserrettu, silityksiin levitetty ja lämmitetty – kämmeneen piirretty! Tuttu käsi!

Solmin sanoja, veivasin värssyjä – runo, muka. Sanat toivottavat, sanat saattavat. Sanat suojelevat. Sanat satuttavat. Sinähän sanoit. Et sanonut mitään! Minun vuoroni sanoa. Arkisia sanoja ja sanataidetta. Tyhjiä sanoja. Merkityksellisiä sanoja. Sanan säilällä, sanan miekalla. Sanoin kaikki. Sana sinulle, sana hänelle. Muistosanat. Kiitossanat. Kiltit sanat. Tuhmat sanat! Lempisanat. Kirosanat. Tyhmät sanat. Viisauden sanat. Sanothan sinäkin. Viimeiset sanat.