769

07.10.2025

VALHEVELJEYS

William Booth on merkittävä mies, joka syntyi ennen 1800-luvun puoliväliä Enhlannissa. Hän perusti Pelastusarmeijan ja häntä kutsuttiin yksinkertaisesti saarnaajaksi. Tämän miehen opetukset ovat mitä ajankohtaisempia tänä päivänä. Nykynuoret eivät enää kokoonnukaan kännäämään, vaan syömään vanukasta yhdessä. Hieno juttu. Monet nuoret puhuvat jo häpeättä Jeesuksesta. Vieläkin parempi juttu!

Näyttäisi siltä, että vaikka aikuiset ovat piilottaneet ja turhentaneet elävän Jumalan nuorisolta – he kaikesta huolimatta saavat vaikutteet ja tuulahdukset Taivaasta. Tietysti, sillä Jumala ei jätä ketään huomiotta, vaikka aikuiset jättäisivätkin. Kristillisyydellä on kuitenkin silläkin vaaransa ja sekoittajansa. William kokosi kristillisyyden vaarat kuudeksi kohdaksi, jotka pitää aina ottaa huomioon uskosta ja pelastuksesta puhuttaessa. Kristillisyys perustuu vain ja ainoastaan Raamattuun, silloin, kun sen lukemattomat käännöstyöt vastaavat alkuperäisiä tekstejä. Sellaista uutta ilmoitusta ei kannata ottaa vastaan, joka on ristiriidassa Sanan kanssa.

Voisiko sen tämän paremmin tyhjentävästi sanoa!

1. USKONTO ILMAN PYHÄÄ HENKEÄ on Williamin listan ensimmäinen huoli. Toden totta. Me uskomme kolmiyhteiseen Jumalaan: Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Ilman Jumalan Henkeä kirjain ei puhu ihmisen sielulle, vaan kovettaa sen. Sanan ymmärtämiseksi siihen tarvitaan Pyhän Hengen ohjaus ja apu. Tämän Hengen ihminen saa siinä hetkessä, kun hän sydämessään tahtoo ja valitsee tutustua Jumalaan. Siitä alkaa Pyhän Hengen työ ihmisessä: syntejään anteeksi pyytävänä Taivaan kansalaisena.

2. KRISTILLISYYS ILMAN KRISTUSTA on oppirakennelma, uskonnollinen, kuollut kyhäelmä. Moni voi olla kristitty, vaikka ei haluakaan tunnustaa Jeesusta. Jeesus on se kompastuskivi ja kulmakivi, jonka monet huolettomasti hylkäävät ja sivuuttavat. Jeesustelu tunnetaan noloksi. Sivistyneemmältä tuntuu kristillisyys, jonka perinteet ja menot kiteytyvät kaikille hyväksyttäväään kirkkokulttuuriin. Kirkolliset tavat eivät kuitenkaan pelasta syntistä! Meillä on yksi ja ainut Pelastaja: Jeesus kristus, joka kuoli ristillä tasoittaakseen tien taivaaseen ihan jokaiselle halukkaalle.

3. ANTEEKSIANTAMUS ILMAN PARANNUSTA on hirvittävä ansa. Jotkut puhuvat halvasta armosta. Se tarkoittanee tilannetta, jossa ihminen kyllä katuu pahoja tekojaan, mutta ei kuitenkaan lopeta niiden tekemistä siinä toivossa, että jatkossakin saa kyllä anteeksi. Tämä ei vetele. Jumala antaa synnintunnon ja anteeksiantamuksen ja silloin ollaan oikealla asialla. Vuosikausia kirkko on kuljettanut kansaa kasteen armossa. Missään Raamatussa ei sanota, että kaste korvaa Kristuksen työn ristillä. Ei korvaa.

4. PELASTUS ILMAN UUDESTISYNTYMISTÄ on mahdotonta. Pelastuminen tapahtuu vasta silloin, kun ihminen tarttuu Jeesuksen ojentamaan käteen ja lähtee kulkemaan elämäänsä Hänen viitoittamallaan tiellä. Tiet ja polut ovat erilaisia, mutta koska Jeesus vastaa pelastuksesta, voimme olla varmoja, että tehtävä ei epäonnistu. Ihminen syntyy sekä maailmaan että Taivaaseen. Elämä ontuu, jos jompi kumpi puuttuu.

5. POLITIIKKA ILMAN JUMALAA. Tämä lienee kaikkien nähtävissä! Jos maailman johtajat eivät istu Jumalan neuvotteluissa, saadaan sotia maailman tappiin asti. Ja niinhän me teemmekin moittien ja haukkuen Jumalaa valheeksi, kun ei puutu ihmisten harjoittamaan pahaan. Miksi Jumala sallii! Miksi Hän ei puutu! Siksi, että ihmisellä on vapaa tahto valita oikean ja väärän väliltä. Pitäisi kysyä, miksi ihminen valitsee aina väärän.

6. TAIVAS ILMAN KADOTUSTA! Parannuksen tekeminen on Jumalan puoleen kääntymistä, että Hän voi näyttää, missä elämässämme menee ihan pieleen. Niille, joille Taivas ei kelpaa, annetaan helvetti. Helvetistä ei kuitenkaan saa puhua, koska ihmiset loukkaantuvat ja eroavat kirkosta. On epäinhimillistä ja epähumaania pelotella helvetillä, jossa kukaan aikalaisista ei ole näyttänyt käyvän.

   Harva haluaa oikeasti pelata venäläistä rulettia revolverillä, mutta lukemattoman moni ottaa kohtalokkaan riskin helvetin olemassaolon ja sinne joutumisen suhteen. Lohdutykseksi on sanottava, että ihminen ei näitä asioita päätä. Hämmästelemme varmasti, kenet helvetistä löydämme ihan samalla tavalla, kun moikkaamme yllätysihmistä Taivaassa.