892

24.03.2026

UUSI LUOMUS

Katsohan, vanha on mennyt menojaan. Uusi on sijaan tulossa – etkös sitä jo huomaa. Kevät tekee uusia luomuksia. Mikä opetus meille ihmisille. Meidänkin on mahdollisuus toteuttaa tätä tosiasiaa. Ei roikuta vanhassa. Annetaan uuden tulla, vaikka se vähän pelottaisikin. Uutta ja tuoretta! Kun ihmisen suhde Jumalaan on oikeassa tilassa – vanha kuolee ja Herra sommittelee uutta luomusta. Asia kerrallaan, haaste haasteelta Herra hoitaa, että vanhaa ei enää muisteta – uusi kuplii esille ihasteltavaksi. Ihminenkin voi kokea kevään ihmeen. Se, joka on Jeesuksen perheväkeä, on uusi luomus. Mitkä mahdollisuudet! Tervetuloa mahdollisuuksien lähteelle.

Vesi vanhin voitehista. Emme voi väittää vastaan. Olemme alusta loppuun riippuvaisia vedestä, puhtaasta vedestä! Kuinkahan moneen kertaan jo kerran juotua on nykyinen juomavetemme! Voiko vesi säilyä moitteettomana, kun sitä aina uudelleen ja uudelleen puhdistetaan. Mietin ja rinnnastan tätä legionellan saastuttamaan kompostimultaan. Onko supervalleissa kompostoitava jäte jäänyt saavuttamatta kriittistä lämpötilaa, joka tuhoaa patogeenit. Ei oikein muuten ole selitettävissä se, että turvatoimet vaaditaan myös pussimullan käsittelemisessä.

Iranin vesiongelma on otsikoissa! Käyttäisimmepä ydinaseiden ja muun sotakaluston kuluttamat määrärähat siihen, että iranilaisilla riittäisi vesi. Merivettä voi puhdistaa samoilla kustannuksilla kansan käytettäväksi. Miksi näin ei sitten tehdä. Sanokaa minun sanoneen: ylin johto elää vesikuplassa. Ei heiltä puutu juomavettä eikä kylpyvettä, ei pyykkivettä – ei mitään vettä. Etuoikeutettuina vedenkin suhteen unohtuu, että suurimmalla osalla miljoonakansaa ei todellakaan ole, millä kieltään kostuttaisivat. Tuontivesi auttaa vähän, mikäli on millä maksaa. Vesi kuuluu elämän perusteisiin – siis sivistyneen kansan huoltovarmuuteen. Munat ovat väärässä korissa: sotakorissa. Kuka tetee radikaalin siirron vesikoriin!

En tiedä, mitä Koraani opettaa. Kristittyjen opetuksen tunnen! Meille opetetaan, että vaikka ihminen antaisi pelkästään lasillisen kylmää vettä lähimmäiselleen – hän ei jää palkkaansa vaille. Jumala korvaa vaivannäön ja veden kulutuksen aiheuttamat kustannukset. Olisiko tässä kristillisen lännen mahdollisuus rauhanhierontaan: vettä! Siunatut ensimmäiset pisarat. Että siihen suuntaan. Luulenpa, että tässä tapauksessa siunauksena pidetään juuri sitä, että joku heittää päälle kylmää vettä – pommien sijasta.

Kyllä on kiva ja hyvä! Yksityisyrittäjän perheenjäsenenä olen puhunut tästä aina, kun se vain on mahdollista. Kotoa opittu toimintatapa ja todistettavasti toimivaksi havaittu. Työnantajan pitäisi siis ottaa huomioon kaikki ne hoivavastuut, joita työntekijällä on. Ne eivät häviä mihinkään sillä, että niitä katsotaan pitkin nenänvartta kummeksuen. Jos hoivavastuitaan ei voi sovittaa työpäivään, käy niin, että jo pelkästään huoli puolittaa työntekijän työpanoksen. Mikäli on tarkoitus saada kaikki hyvä irti palkatusta henkilöstä, kuuluu ottaa huomioon se seikka, miten hänen perheväkensä voi. On merkillistä, mutta totta, että ymmärtävässä yhteisössä hoivavastuukin voi pienentyä ja haitata vähemmän – kun ilmapiiri on salliva ja tukea antava. Soita pois! Piipahda ihmeessä! No jospa lapsesi vaikka tulisi tähän tunniksi piirtämään! Hoivavastuiden kanssa kamppailevat työntekijät arvostavat ymmärrystä ja panostusta heidän ongelmiinsa yleensä niin paljon, että töiden hoidosta huolehditaan vaikka yömyöhällä kotoa käsin. Ja kaikki voittavat!

Työnantajan on suotavaa elää todeksi tämä arvotusjärjestelmä, onhan se peräti Taivaasta läetetty. Ensin Jumala, sitten perheväki ja vasta sitten työ. Tähän vastuuttamiseen suostunut työntekijä, mutta myös sen vastuullisen työn antaja - menestyvät molemmat!