876

03.03.2026

TUNKUA TOVERIKSI

Nuija ja tosinuija! Mitä tälle nauramaan, samanlaisten seurassa. Lauletaan vain, että minussa on roimaa, alkunaisen voimaa … mukava muisto tuo luolanaisena oleminenkin.

Maailma järjestäytyy uudelleen! Ja Väyryselle annan täydet pisteet siitä, että hän puhuu kansallisvaltioiden Euroopasta. Mitä ihmeen hyötyä meille on yhteisöstä, jonka päätöksenteko pelkästään tökkii vallan tavattomasti. Hyvin hoidetut kansallisvaltiot voivat tehdä hedelmällistä yhyteistyötä ilman tarvetta liitttovaltiomaiseen byrokratiaan. Jos jonkun siipien suojaan – niin Jumalan turvaan, ei mihinkään muuhun. Rähmäkäpäläsopimukset tai pelkkä taloudellinen hyöty ei pitkälle vie tositilanteissa ja tositarpeissa. Se on nähty nyt – ja se on menoa, ei meininkiä nyt!

Kuinkahan monta valtion mahtimiestä ehtii piipahtaa siellä, missä pippuri kasvaa – vapaaehtoisesti! Meidänkin presidentti lähtee Intiaa ihmettelemään. Kyllä on tunkua toveriksi monella saralla, jos on, mistä antaa etuutta halvalla tai peräti ihan ilmaiseksi. Tässä toimii ebstein-strategia: kyllä avoimelle mesiastialle kertyy pörrriäisiä joka lähtöön. Innokkaimmat ihan hukkuvat makeaa maistettuaan. Menee tolkku ja tosiasiat! Mutta että muistettaisiin, että ei taida se olla suurin rikollinen, joka mesiastian avaa – vaan se, joka kilvan kiitää astiasta ottamaan.

Otimme pienen perheperinteen pitsakohtaamisista hevoskastanjasiskon kanssa. Jo toisen kerran kävi näin: minä tarjosin, mutta sisko maksoi. Kyllä olen hyvän osan valinnut ja ihanat ruusut sopimuksen sinetöimiseksi. Uutta pitsamaratonia odotan toiveikkaana. Tervetuloa taloon. Ajavat isolla täyssähköisellä. Lukemattomat itkevät bensapumpulla. Ei meikäläinen: koirankoppi kuluttaa tosi vähän, sekä bensaa että sähköä, jos niitä sähköistettyinä edes valmistettaisiin. Ja ihmiset käyvät pitsalla ja naurulla ja uuden kohtaamisen odotuksella!

Ukrainalaisia pakolaisia patistellaan kotiin rintamalle. Superrikolliset laitetaan hotelliolosuhteisiin tänne meille Suomeen sen sijaan, että heidät kotiutettaisiin rangaistuksiaan kärsimään. On sekaisin menetelmät ja toimintatavat. Kyllä on Raamattu oikeassa, kun se sanoo tulevan ajan, jolloin ihminen itse muuttaa hyvän pahaksi ja pahan hyväksi. Se on kuitenkin varmaa, että väkivallan aalto tulee pyyhkäisemään kuin supertsunami. On painettu sellaista nappia, että tätä tarjottavaa riittää kaikille. Globaali kylätappelu on taputeltu suotuisaan alkuun! Sivistynyt kansa ei pane kaikkia panoksia sodan lopettamisen koriin. Me mietimme väkivallan ikärajoja näperrellen keskellä mitä suurempia kauheuksia. Naurettiin vedet silmissä: totesin, että tällä haavaa otan mielummin äkkikuoleman kuin kivun ja kärsimyksen. Näin voi tehdä, jos tietää, mitä rajan ylittämisen jälkeen löytyy. Savoksi tämä tarkoittaisi sitä, että ei nuijalla, vaan ihan pyssyllä silmien väliin niin kuin historiassa ikään. Olenko tullut hulluksi. En mielestäni. Ellei ole velvollisuutta pitää jostakusta huolta, on nopea lähtö paikallaan ja jopa todella toivottavaa. Mutta mitä mieltä olette. Annetaanko tälle ajattelulle K18 vai K16? Joka tapauksessa asian kohtaavat lukemattomat lähimmäiset ympäri maailmaa – eikä kukaan kuule, kun keskenkasvuiset huutavat, että minähän olen alle kaikkien ikäsuositusten. Tosielämä on tarua ihmeellisempää!