816

16.12.2025

TERVEPÄ TEILLE

Tervepä teille, tervepä meille – on tonttujen armeijakunta! Joskus tekemisestä on enemmän haittaa kuin tekemättämyydestä. Tarkasti ottaen on ihan ok vetää myssy silmille ja odottaa, että se joku menee ohi. Jospa meillä olisikin ymmärrystä nähdä ero näiden kahden asian välillä. Joka taapauksessa haluan toivottaa hyvää joulua ja voimaannuttavaa uutta vuotta MOT-ohjelman tekijöille. Kun Karpo ei enää ole tekemässä, on MOT ainut toivomme tällä ohjelma-alalla. Totuutta salatumpaan saakka ei saa kuin Taivaasta, enkä nyt puhu humanoideista enkä sateliiteista.

Hipiä herkistyy! Työntekijät huutavat akvaarion ja avoimuuden perään. Kun nyt Nokia ryhmittelee omiaan huonoihin, keskinkertaisiin ja hyviin, nousee tunnemylläkkä. Kuitenkin työnantaja on tehnyt näin kautta aikojen ja monesti se näkyy myös palkassa. Avainsana on kehitystarve! Ainut asia, mistä voi antaa kritiikkiä, on esihenkilöiden arvioimisen taso. Miten monesti täysin työssään epäonnistunut esihenkilö saa kyllä ohjauksen ulos, mutta hurjat bonukset mukanaan. Kuka kysyy työntekijältä, että otatko potkut ja bonukset vai jäätkö kärvistelemään tähän luottoluokituksessa: huono.

Kelan työntekijöitä pyydän kasvamaan aikuisiksi. Uhriutuminen ei ole aikuisuutta! Että ihan paha mieli! Kun katson taakse päin, eipä juuri muuta ole ollutkaan kuin pahaa mieltä. Jos siihen jää kylpemään, menettää minuutensa. Kas maailma ja työtoverit rankaisevat silloin, kun esihenkilö katsoo hyväksi ja vähäisen kehitystarpeen henkilöksi. Työelämää ei voi elää ilman pahaa mieltä. Käännetään se voitoksi. Kun pahoitat mielesi, olet tullut tavalla tai toisella näkyväksi muille. Ja tätähän me juuri tavoittelemme: näkyväksi tulemista. Turha luulla, että aina kunniassa. Yritykset ja erehdykset opettavat, että tuhkasta se Feniksikin nousee!

Lasse Lehtonen jäi nyt julkisuuden myllyyn. Lehdistö teki pahan virheen painottaessaan, että kysymys on fyysisestä vaivasta. Ellei olisi tolkutettu ja vakuutettu, olisimme ehkä uskoneetkin. Nyt on muutakin pelissä. Mutta annetaan silti ihmiselle rauha ja oikeus toipua olostaan, millaisesta tahansa. Kukapa ei väsähtäisi, kun jokaisena päivänä on suo siellä ja vetelä täällä. Lehtosen vaiva on olla julkisuuden henkilö, vaikka lukemattomat muut elävät todeksi samanlaisia kohtaloita kaikessa rauhassa.

Etsin Heikille halpaa pihatoppatakkia, kun vuosia vanhasta irtoaa lahouttaan ihan kaikki. Valitsin uuden tuttavuuden: Bellezan takin. Firma on jotakin ruotsalaista ja Lontoossakin on joku toimipiste. Ajattelin turvalliseksi, en temutteluksi. No, vaate, ison miehen toppatakki tuli tyhjiöpakattuna tiiliskivenä. Turvottuaan kuosiinsa se osoittautui keskenkasvuisen pojan pieneksi takiksi, josta kokolappu puuttui kokonaan.

Pihatöissä on voitava liikkkua! On palautettava. Mutta siinäpä se temppu seisoo ja häntäänsä heiluttaa. Olisi pitänyt uuden asiakkuuden takia tarkistaa palautusehdot. Oma moka, ihan oma moka. Palautus Lontooseen maksaa ainakin 24 euroa. Voin valita, palautanko vai en tai joko 40% tai 65% hyvityksen, jos suostun jättämään takin palauttamatta sitä. Mutta maksan siitä siis kuitenkin jotakin: sen verran, että kauppa kannattaa. Halpatakin arvo myyjälle on muruja sille laitetusta kauppahinnasta. Jos näin kauppaa tehden pystyy hinnoittelemaan hävikin asiakkaan maksamaksi, hieno juttu – myyjälle. Prosenttieroihin ei olla saatu vastausta, vaikka on käyty sähköpostikeskustelua ja katsottu täytettävää lomaketta tarkasti. Pakkomyyntiä siis. Annan jollekin joululahjan kirppiksellä, jos sattuu sisään mahtumaan. Joka tapauksessa maksan käyttökelvottomasta. Kyllä on meikäläisellä kehirystarvettta – ainakin yhtä paljon kuin kepulipeliä myyjällä. Ei päivää ilman vahinkoa – sano!

Ihmisen, ihan jokaisen, arvo on siinä, että hän on Jumalan luoma ja Hänen rakastamansa. Tätä ei voi riistää mitenkään. Jumalan kehitystarveluokitukset ja kehityskeskustelut on muutettu armoksi ja anteeksiannoksi. Jumalalle kelpaa jokainen juuri sellaisena, kun on. Tämä on suurin lahja, myös joulun lahja.