920

04.05.2026

TEKOSYSTEEMISYNDROOMA


Nyt tämäkin on nähty ja koettu. Istuin vappuauringossa uusi, juuri korkattu kotimekko päällä. Ja kummasti poltteli pallean kohdalta. Oikein kovastikin. Nostelin kangasta ilmavammin, mikäs tässä nyt oikein mättää. Poltti minkä poltti! Illalla katsastin tilanteen. Uskomatonta: ihosssa oli isot palojäljet. Mekossa on täytynyt olla jokin loppukäsittelyaine, joka reagoi auringon valoon. Ei ollut temuvaate. Mutta siellähän ne tavallista kalliimmatkin valmistetaan. Lapset saavat rotanmyrkkyä ruuasta ja iho palaa karrelle uudessa mekossa. Kyllä nyt on tekosysteemissä paha syndrooma!


Moni asia on muuttunut toisekseen. Ennen katseltiin ropsipinoa rahankiilto silmissä tai tulevan talven lämpö ajatuksissa. Metsään ja teiden poskiin unohdetut pinot ovat nyt arvossa arvaamattomassa. Voi sentään, mikä hyönteishotelli. Annetaan olla ja sammaloitua vieläkin kauniimmaksi.


Jokainen meistä on merkittävä osa tätä elämän tekosysteemiä ja sen terveyttä tai sairautta. Maailmasta ei ole ulospääsyä muutoin kuin sen lopulllisen ratkaisun kautta. Emme voi kerätä kamppeitamme maailmasta ja muuttaa toiseen tarjolla olevaan muulla tavalla kuin kokonaan kuolemalla. Tässä tämä elämisen piiri on ja siitä pitää nauttia ja murehtia, mitä milloinkin.


Pitkään on pitänyt elää ennen kuin voi sisäistää tämän: maailmassa teillä on ahdistus, mutta Minä (Jeesus) olen voittanut maailman. Täällä olemassa olevassa tekosysteemissä on varkaita, murhaajia, väkivallan harjoitttajia – kaikkea pahuutta mielikuvituksellisia määriä. Emme pääse niistä eroon tai kokonaan pois niiden vaikutuspiiristä. Mutta mitä sitten voimme.


Ihminen, joka alkaa päättää parantaa maailmaa, olkoon se sitten vaikka minimaailma omassa työ- tai perheyhteydessä, vie monesti uupumukseen. Aina, kun selättää yhden ongelman, toinen on jo tekeillä. Osallisuus loppumattomaan taisteluvalmiuteen pitäisi siis olla olemassa. Vaan, kun ei kenelläkään ole. Mikä silloin neuvoksi. Aikuisten maailmaan ainakin käy tämä menetelmä. Älä ota upseerin murheita! Ei Jeesuskaan ryhtynyt maailmanparantajaksi, sillä maailmahan on pahan vallassa eikä siltä siis voi odottaa hyvää. Jeesus taisteli yhden ihmisen osan kerrallaan. Tee sinä samoin ja aloita itsestäsi.


Pidä vaari siitä, että itse teet ja toimit oikein! Siitä se lähtee. Älä hölmöile perustelemalla huonoja ja vääriä valintoja sillä, että muutkin tekevät. Sinulla on vain oma tontti vaalittavana. Elä oikein ja näytä esimerkkiä. Pahuus sikijää ympärilläsi sellaista vauhtia, että et voi sitä koko maailmasta karkoittaa. Vain Jumala voi silloin ja siinä ajassa ja mitassa, kun Hän on suunnitelmansa laatinut.


Jumala ei ole antanut meille lupaa ryhtyä maailmantuskan ahdistamiksi ja sen ongelmien kantajiksi. Jos teet työtä ympäristön suojelemiseksi, tee työsi hyvin. Hyvin tehty työ ja oikein eletty elämä riittävät. Ja kun sekaan tulee syntisattumaa tai harkiten valittua – kiidä niiden kanssa puhdistustyöhön Jeesuksen juttusille. Ja elämä kevenee ja oma asemasi siinä selkiytyy huomattavasti. Kannat turhaa painiolastia niin kuin lukemattomat meistä. Pudota pois ja kevennä kulkua. Moraalisesti ja eettisesti oikein ja hyvin eletty elämä riittää. Kun kaikki tekevät niin, meille onkin syntynyt soma tekosysteemi.