906
09.04.2026
TÄHÄN VÄLIIN VÄLIKYSYMYS
Vai on tämmöiseksi mennyt politiikka. Todellakin on! Hyvin palkatut ihmiset ovat tekevinään ja ihmiset ihmettelevinään. Ajatellaanpas vaikka tuota välikysymystä ja hallituksen kohtaloa sen suhteessa. Onko välikysymyksestä yhtään mitään hyötyä, muuta kuin teatteria. Oppositiolle on: he pääsevät kysymyksineen paistattelemaan julkisuuden valokeilassa. Asiat, niin kuin nyt tämä köyhyyskysymyskin, ovat tosi tärkeitä. Äänestysolosuhteet ovat kuitenkin sellaiset, että oppisitio jää aina toiseksi. Äänestys on hallituspuolueiden hanskassa. Siksi kysymyksellä ei ole muuta arvoa kuin se, että joku sanoo, että köyhyys olisi muuten poistettava. Kai sitä pitää kiittää siitäkin! Mitähän mahtaisi tapahtua, jos tekisi huoli-ilmoituksen hallituksesta. Minäpä kerron. Ei tapahtuisi yhtään mitään. Pahinta tai parhainta olisi se, että kysyjä itse saisi virkamiehet kimppuunsa. Vihapuhetta, ainakin herjaamista ja hallitustyön haitantekoa.
Eri maiden voimaan saattamat some-kiellot mietityttävät myös. Minusta kielto on helpoin mahdollinen ratkaisu kaikkeen – mutta ei missään tapauksessa tehokkain. Tekemisen ja kiellon väliin pitäisi laittaa kasvatusihmettä. Koska kasvattaminen perustuu esimerkkiin ja neuvontaan ja vielä valvontaankin – helpointa on kieltää ja sitten elää motkotuksen myötä harhaluulossa, että asialle on tehty jotakin arvokasta. Nyt hehkutetaan kännykkäkieltojen tuloksia. Lyhyellä tähtäimellä kyllä juuu. Mutta katsokaapas aikuisten otetta. Kyllä tarvittaisiin kieltoja potenssiin kaksi ainakin. Hyvien tapojen tilalle ovat tulleet kännykkätavat! Eivätkä ne ilahduta!
Ajatelkaa miten helpoksi viestintä on aikanamme muodostunut. Kun ennen väsättiin kauniisti muotoiltua kirjettä korukirjaimin – tänään painetaan nappia ja sillä selvä. Vai painetaanko. Yllättävän moni jättää vastaamatta, jopa korkean tason virkamiehistä. Kaikki eivät huolehdi edes siitä automaatiosta, että tulisi viesti – asiasi on vastaanotettu. Esimerkki tästä keväästä. Ministeri antaa kasvot ministeriölleen! Laiton opetusministerille postia huolestani taito- ja taideaineiden arvostelemisesta. Eikö voitaisi antaa opintokokonaisuuden suorittaneelle vain suoritettu merkintä. Mikäli on kysymys erityislahjakkuudesta tai vaikkapa kilpailuvoitosta kyseisessä aineessa – voidaan se kertoa todistuksessa. Taito- ja taideaineet ovat iloksemme. Niitä ei saa pilata sillä, että saat huonon numeron, jos et ole kunnolla. Näissä aineissa tehdään vahinkoa kamalasti, jos ainenumero on kiristetty käyttäytymisnumero, kurinpitotoimi. Kirjoitin: mikäli Picasso kävisi kouluamme tänä päivänä, hän todennäköisesti saisi kuutosen ja huomautuksen; Salvador Dali suorittaisi määräaikaista koulusta erottamista ihan varmasti lääkittynä ja ilmeisen vahdittuna. Ai niin! Se pääasia! Opetusministeriö ei ole hiiskahtanutkaan saamastaan postista millään tasolla. Lähettäjä kokee tulleensa halveksituksi!
Ja sitten ihan toisenlainen kokemus. Serkkuni lähetti kansanedustajalle blogini ilandutukseksi ja rohkaisuksi. Miten kävi. Sain vuolasta kiitospostia serkkuni välityksellä. Näin kunnon kansanedustaja käyttäytyy, vaikka olisi miten kiire. Jos posti ei ole mieleistä, voi aina kiittää mielenkiinnosta, ellei mistäään muusta. Aikuiset ovat alkaneet unohtaa, että hyvät tavat kaunistavat ja kasvattavat myös valituksi tulemisen hedelmää äänestysajan koittaessa.
Tätä en ole kokenut aikaisemmin. Rapistelen huurut ja kuurat patiokalusteilta ja houkuttelen kevättä kotiin. Eilen istuin auringossa kahden toppatakin ja talvisaappaiden suojaamana. Tuuli mylvi ympärillä, kieputti tomua ja kuivia lehtiä ulottumattomissa. Itse istuin kuin Herran kukkarossa kaikesta suojattuna. Säteet sipsuttivat kasvoja, silmäluomet painuivat. Ihan oma turvakolo. Tätähän se Jumalan tarkoittaa, kun neuvoo: olet siipieni suojassa, vaikka maailman miten melskaisi. Lepää lapseni, lepää tässä turvassa.