827

30.12.2025

SUUNTANA TOIVO

Ei kai näin epähienosti saisi aloittaa. Lapamato sanoi kuitenkin poikasilleen nämä kuolemattomat sanat: Toivossa on hyvä elää ja Rauhassa ilo kuolla. Heh!

Toivoa kohti ystävät! Uskovan ihmisen toivo näkyy käytännössä siinä, että hän kurottautuu toimissaan ja ajatuksissaan sitä kohti, mikä ei vielä näy. Varsinkin silloin, kun toivo ei ole pelkkä haave ja toive – siis, että Jumalakin on sitoutunut pyyntöömme – on meille annettu vahva vakuutus, että käsiemme ojentaminen tuon hyvän puoleen ei ole turhaa, se vain odottaa täyttymystään.

Kaikki tiet vievät pelkoon. On vaikka mitä pelkoja, mutta lopulta ne kaikki kohtaavat menettämisen pelossa, kuolemassa. Jos kykenemme käsittelemään pelkoja, olemme melko vahvoilla. Kun itseäni kohtaa vakavan sairastumisen pelko, sanon vahvasti ja ääneen kaikille kuulolla oleville, siis pelkojen lähettäjällekin: että vain Jumala voi määrätä päivieni määrän. Minulle ei tapahdu mitään ilman, että Jumalan sallii sen! Se tuo vapautuksen ja keuhkot täyteen ilmaa. Jumala sanoo joka paikassa, älä pelkää! Pelko tulee maailman ja ihmisten vastustajalta. Pelko ei kuulu Jumalan työkalupakkiin silloin, kun Hän hoitaa asioita ja elämää omiensa kanssa. Jos haluat elää elämää pelkojasi halliten, vaikkka välillä tuppaa pelottamaankin – suostu Jumalan kaveriksi.

Työelämä on nostanut esille aiheen pelolla johtamisesta. Olen kuta kuinkin hämmentynyt. On ollut isojakin herroja esimiehinä, mutta yhdenkään edessä eivät puntit ole tutisseet. Perusturvallisuus tulee siitä, että Jumalan omana, mitä ihminen muka voi minulle tehdä. Ja varsinkin silloin, kun itselläni on hyvä omatunto! Voin arvostaa auktoriteettia, mutta en pelätä – ellei nyt hengen lähtemisestä ole kysymys. Esimiesten kurmuutus alkoi Kelasta ja on nyt sisäministeriössä. Esimiehen kuuluu kestää kritiikkiä. Pitäkööt huolen, että heitä ei voi syyttää huonosta ja rikollisesta käyttäytymisestä. Näin ollen he voivat vastata arvosteluun asiallisesti ja kannastaan kiinni pitäen. Hyvä on osata sopiakin, mutta sittenhän on jo kysymys ihan tavallisesta vuorovaikutuksesta.

Jumalaa pelkään. Jumalanpelko! Se tarkoittaa niin suurta arvostusta ja kunnioitusta, että ihminen hanttiin panematta painaa päänsä ja sydämensä Hänen edessään. Tapahtukoon Sinun tahtosi! Jumalan kohtaamisesta tullaan ulos usein itkien. Se johtuu siitä, että Hänen rakkautensa saa meidät hämmennyksiin yhä uudelleen. Minulleko. Kyllä – ja meille kaikille!