750

26.08.2025

SINUT ON NÄHTY

Kävit sitten aamukuuran aikaan patiolla. Minäkö? Miten niin? No katso itse, todistettavasti! Taisinpa pyörähtää ja tietysti paljain jaloin! Lämpimän jalkapohjan jälki kuuraan sulaneena: täällä ei kukaan liiku jälkiä jättämättä. Siellä näkijä, missä tekijä. Käsittäisimmepä tämän sanonnan hengellisen puolen! Kysymys ei olekaan aina kiinni jäämisestä, vaan todistettavasta avusta, jonka Jumala antaa. Jumala ei rymistele tankilla. Hän puhuu tavalla ja toisella, mutta me emme sitä vain huomaa.

Olen opetellut vuorovaikutusta Herrani kanssa läpi koko elämän. Jumala osaa, minä harjoittelen ja hämmästyn. Niin se tulee jatkumaan loppuuun asti. Minulle Jumalalle puhuminen on täysin luonnollista. Yhtä varmana odotan vastausta, vaikka tiedän, että se voi tulla monella eri tavalla. Joskus kuulen tai näen. Toisen kerran saan tiedonsanat, laulun tai Raamatun paikan. Joskus pelkkä vakava varmuus on merkki Häneltä. Herra voi sulkea vahingollisen tien ja avata toisen, turvallisen. Vaikeinta on silloin, kun Herra onkin vähäpuheisempi. Tällaisena hetkenä kerran kapinoin ja itkin, että kun jätät tällä tavalla hiljaisuuteen ihan kuin hyljätyksi. Mitä vielä. Herra löi eteen semmoisen rätingin, että oksat pois. Hän osoitti Sefanjan kirjan kohtaa, jossa Herra kertoo hiljaisuuden hetkistä. Vaikka on hiljaisempaa, Hän on Sankari keskellämme – joka auttaa. Hiljaisuus kertoo vain siitä, että välillämme on kaikki hyvin. Vanhat avioparit tämän tietävät, että sanomatttakin on selvää, mikä milloinkin, tilanteen mukaan.

Jumala on taas puhunut: antanut asioille raamit, joiden puitteissa liikutaan ja toimitaan. Parasta on se, että Hän samalla kertoo, että Hän rakastaa meitä. Olemme Hänelle äärettömän rakkaita. Kun itselleni tulee epäilys, olen ryhtynyt toimimaan näin. Sanon Herralleni, että tunnen epävarmuutta, usko horjahtelee, mutta mikäli minusta riippuu ja mikäli saan päättää – päätän luottaa Sinuun. Enkä ole tarvinnut pettyä! Koettelee, vaan ei hylkää. Herran toiminnassa on liikennevalojen mentaliteetti: juu ja selvä ei. Keltaisen kohta ei ole kiva: kuka nyt odottaa haluaisi.

Tämä on tarjolla kaikille. Huuda hätäsi Herran puoleen, Hän kuulee ja auttaa. Jeesuksen omat eivät kulje sattumissa – vaan tarkkaan ajoitetuissa asioissa ja tapahtumissa. Se, joka päättää odottaa Herran parasta, kiittää valintaansa tässä ja tulevaisuudessa iankaikkisuudesta puhumattakaan. Kyllä Sinä Herrani ja Vapahtajani olet hyvä!

Heikki päätyi puhumaan, että kun päähän pälkähtävät vanhat ikävät asiat. En minä niitä halua ajatella. Nauruksi meni. Sama vika Rahikaisella! Jospa nuoret käsittäisivät, mitä vanhana sitten vellovat. Ne ovat juuri niitä tekemisiä, joissa Jumala ei ole saanut päättää. Omilla teillämme on hääritty. Sitten turhautuneena kiukuttelemme Jumalalle, että näin huonosti olet hoitanut asiat. Tässä ihmisen typeryydessä ja röyhkeydessä tarvitaan suurta armoa ja anteeksiantoa. Sotkuun meni! Herra, selvitä Sinä. Ja Taivasta maan päälle.