863

13.02.2026

SÄÄ JA SÄHKÖ

On sitten ilimoja pielly! Näin Savossa voi alkaa smalltalk vieraamman kanssa. Puhutaan säästä. Uusi aihealuevaltaus on tullut sähkön hinnasta – vaan nehän kuuluvatkin yhteen näillä leveysasteilla! Suap nähä, mite siä sotkoo sähön hinnan!

Koulumaailma keskustelee kouluaamiaisen tarjoamisesta ja olympialaisten katsomisesta. Mitä mieltä? Kouluaamiainen, se puuro siis on mainio juttu, jos se kuta kuinkin kohtuudella on järjesteltävissä. Kouluhuolto joutuu otttamaan kantaa lasten jaksamiseen ja työkykyyn; ja tämä voisi olla yksi yhteisöllinen keino päästä lähemmäs tavoitetta.

Jatkuva lasten ja nuorten höösäys joka ikisellä elämän alueella ei kuitenkaan ole tarpeen. Luisumme sitä kohti, että jokaiselle lapselle on sänky, mutta lakanat on tuotava kotoa! Koti ja koulu ovat vielä toistaiseksi kaksi eri asiaa, vaikka tekevätkin yhteistyötä yhteiseksi hyväksi. Jaa, mutta saako koulussa katsella olympialaisia. Sopii mainiosti esimerkiksi kuviksen tuntien oheisääneksi. Voidaan juoda olympiakaakaot ja katsella yhdessä joku merkkitapahtuma maaliviivalle asti. Mutta muuten – koulutyö on lapsen työtä niin kuin aikuistenkin työpaikoillaan. Isille ja äideille ei makseta olympialaisista: eipä anneta harhaan johtavaa kuvaa kasvavillekaan.

Nostan hattua Kaisa Juuson yllätyserolle ministerin pestistä. Hän on ottanut elämävastuuta ja katsoo asian loppuun asti myös omalla kohdallaan. Katsokaahan, myös Juuso vanhenee ja pelaa hengissä pysymisen selviytymisleikkiä jossakin hoivakodissa. Hoivaa vai hengenlähtöä. No, karskisti sanottu. Minusta hän on toiminut hyvin ja järkevästi. Tyhjän saa pyytämättäkin ja haukut kaupantekijäisiksi. Juuson juttu on osoitus poliittisen pelin mädännäisyydestä: ei tehdä asiaa, vaan uraa ja kenen kustannuksella tahansa – varsinkin asian. Ja vaikka olisi rahaa – ei se näytä pelastavan pahuudelta. Voit olla miljardööri, mutta puutupas politiikkaan, niin kyllä tulet tietämään, kuka käskee. Hoivakoti voi kummasti näyttää vankilalta!

Oikea elämä on alkanut näyttää telkkarin rikossarjojen sisällöltä suoratoistoja unohtamatta. Kaapataan kellariin, painetaan puukko kylkeen kauppareissulla, tehdään tepposet tavallisella taksimatkalla … Kyllä meidät on jo hyvin koulutettu karmeuksiin, joita sarjat ja uutiset toistavat päivästä toiseen. Tämä itsesäädelty hiljaisen mallioppimisen tapa toimii moitteeettomasti – mikäli uutisoituihin rikoksiin on katsominen. Toistot tekevät mestarin niin fyysisessä harjoittelussa kuin mielen harjaantumisessakin. Mitä katselet sitä olet. Tätä minä aina mietin, että joko on päivän murha tehnyt itsesssäni tehtävänsä vääntää matkantekoa rikollisille poluille. Tottumus on vihollisista viisain: mitäpä nyt yhdestä murhasta! Huomenna tehdään jo toinen entistä kekseliäimmin keinoin.