901

05.04.2026

RISTIN SIELU

Pääsiäisaamuna aurinkokin tanssahtelee, vaikkakin tällä kertaa pilviverhon tuolla puolen. Ilon syy on tämä: hauta on tyhjä! Kristus on noussut ylös kuolleista. Vapahtajamme elää!

Näyttää siltä, että pääsiäistiputkin pistävät ranttaliksi: kiipeillä nyt lautasliinatelineessä tuolla tavalla!

Meillä on tapana sanoa: että siellä ei ollut ristin sieluakaan. Totta: ei ollut haudassakaan! Tyystin tyhjä! Elän tämän vanhan, ruotsalaisvaikutteisen sanonnan ihan uudella tavalla. Ajattelen, että jokaisen kristityn kuuluisi olla ristin sielu. Pääsiäisenä käymme kristillisyyden läpi pikakelauksella. Ensin on kärsimyksen ja ristiinnaulitsemisen risti. Jeeus kuolee ja kuolemallaan voittaa synnin ja sen seuraukset kaikkien ihmisten osalta. Meistä riippuu, otammeko tämän uhrilahjan omistukseemme. Tarjolla se on ihan kaikille. Ja sitten on tämä ylistyksen aihe – tyhjä risti. Vapahtajamme on siirtynyt valtakuntaansa takaisin valtaistuimelleen. Eikä siinä kaikki: Hän on jokaisen omansa kanssa joka päivä todellisena Herrana ja Vapahtajana. Jeesuksen kanssa meistä tulee ristin sieluja – ja parasta niin!

Jeesus nousee kuolleista jokaisen ihmisen kohdalla silloin, kun hän hapuilee Taivasta kohti löytääkseen Jeesuksen perheväen osallisuuden: syntitaakan anteeksiannon ja iankaikkisen elämän. Niin – samalla ihminen siirtyy ajasta iankaikkisuuteen, kun hän pyytää Jeesuksen elämänsä hallitsijaksi. Iänkaikkisuuselämä alkaa siinä hetkessä, vaikka jatkuukin vielä ajallisenakin. Olemme kahden maan kansalaisia: hetken vielä ajassa, sitten äärettömästi iankaikkisuudessa. Tämä on aikamatka, jonka Jeesus vain voi antaa!

Kirjanoppineet ja fariseukset tankkasivat kirjoituksia ja väittelivätkin niistä. He langettivat ihmisten päälle raskautuksia erilaisten sääntöjen kantamisesta ja tarkasta noudattamisesta. Näinhän meilläkin on tänä päivänä – tosin kevytversiona. Toivotun käytöksen toteuttamatta jättämisestä ei seuraa häpeää eikä kipeää. Ihan sama, niin kuin nuoret tokaisevat. Vasta sitten, kun Jeesus astuu paikalle alkaa tapahtua. Ihmisten kiinnostus herää: minäkin haluan tulla terveeksi. Minäkin haluan tyydyttää nälkäni. Ja mitä on tuo puhe, jossa on valta ja auktoriteetti ihmeellisellä tavalla. Tavallisen näköinen mies, mutta kun Hän avaa suunsa – Taivasten valtakunta näyttää tulevan keskellemme!

Kun täydellinen rakkaus koskettaa, sydän ei jää kylmäksi! Tätä armoitusta jokainen meistä kaipaa: kosketa minua Herra, kosketa kirkkaus; anna elämälle suunta ja tarkoitus. Herra, tulen tyhjin käsin kuitenkin roskieni kanssa. Puhdista ja pelasta minut!

Missä ovat ne ristin sielut, jotka eivät anna kiveä leivän sijasta eikä käärmetta kalan paikalle. Nosta meidät kuoleman horteesta Jeesus, että Sinun avullasi ja voimallasi voisimme palvella toisia ylösnousemuselämällä, sillä joka tekee hyvää sekä ruumiille että sielulle. Tee meistä lahjojesi jakajia. Anna meidän tuoda työtovereinasi taivasta keskellemme, lähelle sen armoituksen mukaan, jonka olet meille lahjaksi antanut.

Paljon puhetta. Vähän, jos lainkaan tekoja! Seuraukset ovat nähtävissä vaikkapa vain uutisissa. Voi meitä. Taivaaseen noustuaan Jeesus lähetti meille toisen Puolustajan: Pyhän Hengen. Miten tarvitsemmekaan Hänen kosketustaan ja vaikutustaan. Älkää sammuttako Henkeä!

Tässä on minun päiväni arkena ja juhlana, iloisena ja murheellisena. Rakas Taivaallinen Isä, minun Isäni. Herra Jeesus, Sinun nimesi ja veresi suoja ja voima! Ja kiltti rakas Pyhä Henki, Puolustajani ja Johdattajani! Saakoon ristin sielu lihasydämen. Amen