798

17.11.2025

PÄÄ KYLMÄNÄ

Tyttäreni laittoi hevoskastajasiskolleni oheisen kuvan äidistä. Että tällä tavalla, meillä! Vastaus oli ratkiriemukas: tarvitaanko siellä apua. Kuka tässä nyt tuli pilkatuksi ja millä tavalla. Ei kukaan. Sisäpiirin ilosiivittelyä kaikki tyynni. Meillä saa nauraa kaikille ja aloittaa itsestä.

Adventtiaikaa lähestyttäessä tarvitaan tuulettavaa päähinettä. Joulurieha vaanii joka nurkan takana: kun toiset, niin minäkin. Heille, joilla meneee överiksi, annetaan titteli jouluihminen. Ne, jotka jarruttelevat, ovat jonkun sortin fundamentalisteja, jotka eivät ymmärrä hyvän eivätkä markkinatalouden päälle. Joulun sisältö ja tarkoitus piiloutuu. Mitä piilommassa sitä suurempi ahdistus sen jälkeen. Mikä hössötys ja miksi. Ja monelle niin kamala yksinäisyyden kokemus, että puistattaa. Jos ylipäätään selviämme viikonlopuista, pitäisi onnistua joulustakin. Joulu on ihmisten valitsema hössötys sovittuna aikana. Joulu syntyy sydämeen Jeesuksen asetuttua asumaan sinne. Ja se käy kesähelteelläkin ja ihan ilman lunta. Pää kylmänä. Seisahdutaan joulun sanoman äärelle. Se vie mennessään kiireen piiskan ja perinteiset vaatimukset siitä oikeasta joulusta.

Oikea joulu alkaa kehotuksesta: eläkää kaikkien kanssa rauhassa, mikäli se teistä riippuu. Erinomainen alku! Toinen harvinaisen hyvä oivallus on tämä. Älä loukkaannu lähimmäiseen, joka itsekeskeisesti häärii vain omiaan. Tulevina aikoina ihmisten sydämet kylmenevät entisestäään ja oma etu ja oma paras on aina etusijalla. Näin on myös lukuisten uskovien keskuudessa. Sydänten kylmeneminen on kansantauti, jota synniksi kutsutaan. Minä on isolla kirjaimella ja sinä pienellä, jos aikaa ja tahtoa riittää – ellei sinusta ole jotakin hyötyä.

Kotoseudullani räjähtävät kaasupullot ja autot lentävät pitkillä kaarilla. Olipahan ilotulitus, ellei olisi tullut suru ihmishenkien menettämisen takia. Uutisiin päästään. No, nyt sitten vartioimme lapsia ja lemmikkejä keskellä kirkonkylän kuhinaa. Kunnan ilmoitustaululla oli kuva ja video-ote suuresta sudesta, joka juosta jolkotteli keskellä kylää kaikessa rauhassa. Kukapa sille menisi riitaa haastamaan – ilman asetta ainakaan. Ei ole perusturvallista enää missään: elleivät villieläimet niin sitten ne ihmissudet puukkoineen kaikkineen. Herra, varjele rakkaitamme ja kaikkia ohikulkijoita, lähimmäisiämme.

Valvontakameroista on oma hyötynsä. Vaan jos Orpo saa tahtonsa läpi, pian niitä voi olla kodeissammekin ja ihan ilman suostumusta lupaa kysymättä. Aloittavat vanhusten hoivasta ja lastensuojelusta. Siitä jo voikin siirtyä parempiin asemiin ja turvatarkkailuun milloin ja missä tahansa. Kamera on kaveri, mutta vain, jos haluat esiintyä sille. Käsitän kameran kaikissa eläintarhan yksiköissä. Mutta emmekö me ole ansainneet enemmän pelkästään ihmisyyden takia. Jos haluat kyseenalaisen käytännön, etene hivuttamalla harhauttaen. Suuurta kuvaa voi hämärtää vain pienin askelin kunnes tottumus on toinen luonto on tehnyt tehtävänsä. Tähän halpaa me menemme aina uudelleen ja uudelleen ja uudelleen.

Jotakin positiivistakin! Muutamat kristilliset ryhmät ovat alkaneet kertoa ihmisille joogan vaaroista. Kun 80-luvulla kirjoitin asiasta, sain vihapostia. Eipä tässä hivutuksessa mennytkään kuin muutamia kymmeniä vuosia, että uskalsivat käydä haastamaan trendin, jota syystä uskonnoksi kutsutaan. Jooga on ensisijaisesti hengellistä harjoitusta kristillisyydelle vieraiden jumalien kanssa. Venyttely ja voimistelu ajaa fyysisesti saman asian ja paremminkin, mutta se ei ole markkinatrendikäs eikä sen avulla voi myydä oheistuotteita. Kristillinen jooga on hävyttömyyden huippu: se ei ole ensinnäkään kristillistä eikä myöskään aitoa joogaa. Olemmepa vain nenästä vedettäviä hölmöjä, joilla voi myydä silkkua säkissä.

Nappaan lippalakin lapatuulettimen hyrräämään. Ja mistäs tätä päivää lähdetäänkään nirhaamaan. Isä – vapautta ja valoa kohti!