865

15.02.2026

KESKUSTELUSTA KÄSITTÄMISEEN

Kyllä mielipiteen vaihtamisella on merkitystä. Toinen kun oikein hyväksi peiliksi herkeää, saattaa sokea kana löytää heijastuksen jyvän. Hevoskastanjasisko on merkityksellinen vuorovaikuttaja. Tällä kertaa hän pääsi yllättämään minut ennenkokemattomalla tavalla.

Olen jo vuosia sitten heittänyt julkisesti esille toiveeni pro Finlandia mitalista. Nauraen ja silmää iskien tietenkin! Sehän annetaan ( kun ensin ostetaan ) poikkeukselliselle taiteen harjoittajalle tai kirjailijalle. Miten minä nyt itselleni tällaista. No yksinkertaisesti ilmaistakseni vain sitä tosiasiaa, että en ole elämässäni vielä päässyt siihen, mitä sisimmästäni pyrkii ulos. En ole vielä loistanut sitä valoa, jota kuvittelen minun kohdalleni tarkoitetun. Aina on jotenkin tullut torpatuksi. Työelämässä olen ollut jotenkin liikaa tai liian vähän tai sitten en ole ollut sisäpiiriläinen, niitä omia, joita valitaan, kun on sillä tavalla itsekin tullut valituksi. Kiitollisuudenvelka on paras viran täyttämisen ehto. Ja sillä tavallahan ne mitalitkin usein jaetaan. Juu, kateellinen kaikkea väittää.

Mutta asian hervottoman naurun ydin on tässä. Hevoskastanjasisko sanoa täräytti, että kyllä minä sinua ajattelen. Menin nettiin lukemaan pro Finlandia mitalin saamisen ehdot. Kuule, minä maksan – ethän sinä sitä muuten mitenkään saa. Kyllä maksan! Mutta: sinä et taida täyttää ehtoja: poikkeuksellisen vaikuttava tapaus. Että sillä tavalla: antaa ja ottaa. Lupaa hankkia kunhan itse ensin teen vaadittavan työn. No ikämme huomioon ottaen loistaminen tapahtuu korkeintaan kuoleman jälkeen. Mutta juuri niinhän käy niille loistaville taiteilijoille ja kirjailijoillekin.

Mitäpä minä mitalista, maineesta ja kunniasta. Maailma muistaa omiaan omilla tavoillaan. En ole koskaan ollut tärkeyden perään, kun sitä en oikein osaa. Se on tavoittamaton voimavara elämässäni. Jos yritän, munaan itseni pahemmin kuin olemalla sitä, mitä olen. Parhaimmillani noin julkisesti olen yleisön edessä. Mitä suurempi sen parempi. Siinä jylläävät suvun Speden geenit. Kirjoittaminen on elinehto. Siitä vastaavat Kallasten geenit. Kodin ja lähimmäisen huolenpito ja hyvä olo. Sekin siirtyy leipurisuvun myötä. Kova ydin Jumalan jälkeen on Heikki ja Henriikka. Mitä näistä siis voi syntyä? En minä vaan tiedä! Mutta tutki sinäkin elämääsi tässä valossa. Oletko tullut kokonaan kahleistasi loistamaan. Mikä se juttu on, jolla sydämesi saisi tyydytyksen. Että ei koko ajan olisi vajaa olo. Että ei ole tehnyt sitä, mitä pohjimmiltaan toivoisi ja haluaisi. Luulenpa niin, että jos olisi tullut tehdyksi, eivät mokomat mitalit tulisi puheisiin edes hyvänä vitsinä. Merkityksellisyyttä ei kukaan pääse pakoon. Elämälläni on tarkoitus, vaikka en sitä myöntäisikään. Mitähän Jumala mahtaa olla mieltä. Vieläkö ehdin olemiseni käsittää. Kysynpä sitä Häneltä, sillä otsikkoa myötäillen keskustelusta voi hyvinkin kasvaa käsittämisen tasolle.

Hevoskastanjasiskoa jäi vaivaamaan, että meni sanomaan sillä tavalla: että en vielä täytä ehtoja. Pyrki lohduttamaan, että johan noita blogeja on kohta tuhat aikaisemmin suolletuista teksteistä puhumattakaan. Kuule siskokulta. Mehän siirrymme koko ajan kohti digitaalista täyttymystä. Joku se on blokkareistakin ensimmäinen pro Finlandian saaja. Totta! Kiitos. Hevoskastanjasisko: eiköhän meidän tärkein tavoite ole saada pro Elämä palkinto. Vaikka kyllä se ajatuksia vaivaa, että mitähän minusta voi vielä tulla, isona nimittäin!